Heinäkuun viimeinen

Heinäkuun viimeinen päivä. Vähän hassulta se tuntuu. Jotenkin koko kesä on mennyt kesää odotellessa ja nyt se on jo kohta ohi. Täällä pohjoisessakin illat ovat alkaneet hämärtyä. Aavistus syksyä sen myötä ilmassa. Mutta silti, kaiken kaikkiaanhan nämä kaksi mennyttä kesäkuukautta ovat  koleanpuoleisista ilmoista huolimatta olleet oikein ihanat. Kesä on kuitenkin aina kesä, ilmoista huolimatta. Mikään helteiden ystävä en liiemmin edes ole, joten tällainen keli on siinä mielessä sopinut oikein hyvin. Toivotaan syksystä sitten aurinkoista :) 

 

Viileässä kesässä on toki hyviäkin puolia. Kukkapenkin kukat ovat kukkineet käytännössä koko kesän vaikka useimmat lajikkeet ovatkin tähän aikaan jo kukintansa kukkineet. Nuo villiruusutkin kukkivat vielä! Tykkään niiden väristä, tuoksusta ja muodosta niin paljon. Suloisia kesämuistoja lapsuudestakin ne tuovat mieleen. Silloin teimme serkkutyttöjen kanssa omatekoista ruusuhajuvettä liottamalla ruusun terälehtiä vedessä yön yli. Kauniin väristä siitä ainakin tuli, tuoksusta en niinkään tiedä. Mutta kaunis väri riitti meille :) 

Tuo kuvissa näkyvä hattukin on vanha, niin vanha kuin muistan. Paperinarusta virkattu, ostohattu. Suojannut omaakin päätäni kuumalta kesäauringolta lapsuusvuosinani. Enpä olisi silloin arvannut, että tuo samainen hattu on joskus omilla tyttärilläni käytössä. Niin ne vuodet vierii. Joskus vähän liiankin nopeatempoista tahtia. Niin kai sen kuuluukin mennä vaikka välillä haluaisin ajanjuoksun pysäyttää. Lasten kasvamisen myötä kumpuavaa haikeutta kaiketi. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt, tänään. Aurinkokin paistaa, joten ulos taidamme lähteä :)

Leppoisaa heinäkuun viimeistä kaikille!

-Kaaru-