Nopea ja herkullinen peltileipä

Marraskuu on näyttänyt parhaat puolensa tänä vuonna. Auringonpaisteiset aamut ja päivät ovat tuntuneet ihan kevättalven päiviltä. Tavallisesti niin ankea marraskuu onkin yllättäen valkoinen ja kaunis. Kyllä tällaisistä marraskuun päivistä osaa nauttia! 

Viime viikkoina olen leiponut enemmän kuin koko vuonna yhteensä. On tullut tehtyä kokeilumielessä erilaisia jouluisia leivonnaisia, leivottua leipää ja pullaa, jota ei ole miesmuistiin meidän talossa tapahtunut. Lapset ovatkin ihastelleet ja ihmetelleet mistä moinen tarmonpuuska. Sanoneetkin, että on niin mukava tulla koulusta kotiin, kun kotona tuoksuu tuoreet leivonnaiset. 

Enemmän pitäisi jaksaa leipoa, silloinkin, vaikkei se niin mielekkäältä tuntuisi. Onhan se samalla eräänlaista terapiaakin - upottaa käsi taikinaan, kaulia ja muotoilla siitä jos jonkinlaisia leipomuksia. Ja sitten sipaista tuoreen leivän pintaan voinokare, joka siihen hissukseen sulaa.

Kaikkein eniten tykkään leivonnaisista, jotka ovat helppoja ja nopeita tehdä. Kuten nyt vaikkapa tuo kuvissakin näkyvä peltileipä. Helposti syntyy taikina ja herkullinen on lopputulos. Näitä tällaisia leivonnaisia tulee varmasti tehtyä jatkossakin, joten kirjaanpa ohjeen tännekin talteen.

Peltileipä

5 dl maitoa tai vettä

2-3 rkl juoksevaa hunajaa

1 1/2 tl suolaa

1 pss kuivahiivaa

2 dl ohrajauhoja

3 dl kaurahiutaleita

1/2 dl öljyä

n.5 dl grahamjauhoja tai vehnäjauhoa

Pinnalle

siemeniä, pähkinöitä, kuivattuja karpaloita tms.

Kädenlämpöiseksi kuumennettuun maitoon lisätään hunaja ja suola. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään taikinaan yhdessä öljyn kanssa. Sekoitetaan tasaiseksi.

 Taikina saa jäädä pehmeäksi!

Kun taikina on valmis, se kaadetaan leivinpaperin päälle uunipellille ja levitetään tasaiseksi, uunipellin kokoiseksi levyksi. Lopuksi taikina ruudutetaan valmiiksi taikinapyörällä, ripotellaan päälle siemenet, pähkinät, kuivatut marjat (mitä milloinkin haluaa pinnalle laittaa) ja annetaan kohota lämpimässä paikassa leivinliinan alla n.30 min.

Paistetaan 200 asteessa uunin alimmalla tasolla n.20-25 min. 

Ja on muuten pehmeää ja erittäin hyvää!

Mukavaa isänpäiväviikonloppua kaikille <3

-Kaaru-

Omenariisipuuroa ja aarteita kirpputorilta

Lokakuussa, kun puutarhan mylläys on talvea odotellessa seisahtunut, 

on aikaa kierrellä kirpputoreilla enemmän kuin kesäaikaan.

Kulkea, katsella ja ihastella. 

Ostaakin, jos jotain mieleistä kohdalle sattuu.

Viimeisimmällä reissullani lähikaupunkiin, kävin kiertämässä tavanomaiseen tapaani 

muutaman kirpputorin, joilta löytyi kauniita, osittain ajanpatinoimia käyttöesineitä.

Pitkän aikaa palvelleita, kiertoon lopulta päätyneitä.

Niin viehättäviä esineitä. <3

Hyppäsi koriin sirotin ja sokerikko,

vanhoja Arabian lautasia,

valkoinen pieni käsinvirkattu kaitaliina

ja puinen leipäkori.

Käyttöönkin pääsivät samantien, kun sinisen värin viehätyksissäni katoin pöytään "uudet" astiat ja tekaisin välipalaksi Tauvonpaikan Kaisun ohjeeseen ihastuneena, 

omenariisipuuroa.

Kiitos Kaisu, kun jaoit tuon herkullisen ohjeen <3 

 Niin pehmeä maku! Ja kanelin kanssa sopivasti syksyyn ja lähestyvään joulunaikaankin sopiva välipala.

Suosittelen :)

Syyskuukin on aivan huomaamatta vaihtunut lokakuuksi.

Tässä on ollut niin paljon kaikenlaista puuhaa, ettei sitä ole sen suuremmin ehtinyt huomatakaan.

Tämä kuukausi on tuonutkin mukanaan pakkasyöt, 

joita täällä meilläpäin ei ole ollut aiemmin tänä syksynä kuin yhden pakkasyön verran. 

Syksy alkaa olla lopuillaan ja on aika kääriytyä vällyjen väliin kodin lämmössä. 

Ajatuksiin on alkanut hiljalleen hiipiä lähestyvä joulunaika.

Miten se onkin niin, että sitä odottaa kuin kesää alkavaa tähän aikaan vuodesta.

Pakkasöistä huolimatta kesäkukat ovat vielä voimissaan. 

Valkoinen lumihiutale kukkii amppelissaan etuoven vieressä vieläkin verrattain runsaana,

vaikka värikäs luonto ympärillä on alkanut muuttua entistä riisutummaksi. 

Ihmeellistä, ettei se näytä tykkäävän ollenkaan huonoa viilenevistä öistä. 

Siinä on varmaan niin suojainen paikka, ettei pakkanen ole päässyt vielä puraisemaan.

Pelargoniat nostin jo sisälle sillä ajatuksella, että yritän talvehdittaa ne elämäni ensimmäisen kerran meidän ulkovarastossa, jossa lämpötila pysyttelee plussan puolella sydäntalven kuukausinakin.

Keväällä näemme, onnistuiko yritykseni.

Levollista, aurinkoista viikonloppua kaikille <3

-Kaaru-

Minttusuklaakiisseli

 

Kuka muistaa suklaamannapuuron omasta lapsuudestaan, käsi ylös :) Minä ainakin muistan. Se oli odotettua ja rakastettua herkkua, jota äiti aina silloin tällöin keitteli meille välipalaksi, joskus päivälliseksikin. Sen kaverina syötiin usein karjalanpiirakoita tai tuoreita sämpylöitä juuston ja voin kera. Voi mitä herkkua se olikaan!

 Valkoinen talo tarinoi -blogin Eerika oli tehnyt herkkullisen näköistä ja kuuloista minttusuklaakiisseliä, josta tuo suklaamannapuuro muistui mieleeni. Suklaamannaa ei kaapista kuitenkaan löytynyt, sillä tuo herkku on päässyt ihan tyystin unohtumaan tässä vuosien aikana. Minttusuklaata kuitenkin löytyi, joten niinpä päätin kokeilla miltä tuo Eerikan tekemä kiisseli maistuisi. Google kertoi hyvän reseptin, joten tuumasta toimeen vain.

 Kuumenna maito ja vatkaa siihen kaakao. 

Lisää paloiteltu suklaa ja anna sulaa maitoon.

 Kuumenna kiisselintekele uudestaan. 

Sekoita maissijauho tilkkaan maitoa ja kaada se ohuena nauhana 

suklaakiisselin joukkoon koko ajan sekoittaen. 

Anna kypsyä pari minuuttia. 

Sirottele hieman sokeria pinnalle ettei kiisseli kuoretu

 ja anna jäähtyä. 

Parasta jääkaappikylmänä, mutta herkullista lämpimänäkin :)

Kiisseli oli tosi helppo ja nopea tehdä ja maistui niin maan mainiolta, että tuotahan täytyy tehdä vastakin. Oikea suklaanystävän herkkuvälipala! Tein annoksen kaksinkertaisena vaikkakin suklaata oli vain yhden annoksen verran. Minusta kiisselistä tuli silti ihan tarpeeksi mintunmakuinen. Mielettömän pehmeääkin se oli. Vähän sellaista vanukasmaista ainakin jääkaappikylmäksi jäähdytettynä. Koristelin annokset vaahtokarkeilla ja sydänströsselillä. Hyvin sopisi koristeluidensa puolesta vaikka ystävänpäivän herkuksikin :)

Viimeisen keittiötarvikelaatikonkin sain purettua muuton jäljiltä, josta tarttui käsiini nuo ruusukuvioiset palkintolusikat. Päätinpä ottaa ne käyttöön. Laatikon kätköissä ovatkin tähän asti lojuneet käyttämättöminä. Sillä eihän nyt palkintolusikoita sopinut missään nimessä käytössä kuluttaa! Muistan kuinka asettelin ne aikoinaan omaan kirjahyllyyni esille ja kiillotin niitä tämän tästä, sillä tummuivathan ne käyttämättöminä lojuessaan, hopealusikat. Oikeastihan ne ovat ihan vain hopeoitua alpakkaa ;) Tuollaisia lusikoita jaettiin 90-luvulla alakoulussa palkinnoiksi yleisurheilu- ja hiihtokisoissa. Muistatteko?

-Kaaru-

Kesäinen marja-hedelmäsalaatti

Tekaisin tuoreista marjoista ja hedelmistä raikkaan salaatin välipalana syötäväksi. Ladoin pilkotut hedelmät ja marjat isoon vatiin ja vaahdotin vaniljakastiketta kyytipojaksi. Hyvää ja helppoa!

Nautiskeltiin vaihteeksi välipalaa saunakammarissa. Siitäpä olikin lapsukaisilla mukava käydä noukkimassa herkkupaloja leikkimökkileikkien lomasta. Taisipa muutama herkkupala päätyä leikkimökkissäkin makusteltavaksi ;)

Pöydällä näkyvä valkoinen pitsiliina löytyi paikalliselta kirpputorilta muutaman euron hintaan. Tai verho se alkujaan oli, mutta purin leveät reunakäännökset auki ja ompelin käännökset vähän kapeammiksi. Tykkään siitä pöytäliinana enemmän kuin verhona :) 

Tänään sain viimeinkin kasvimaankin kitkettyä. Kylläpä olikin rikkaruohot päässeet taas rehottamaan. Nuo katalat hyötykasvien tukahduttajat! Olisihan tuo kasvimaalla kyykkiminen ihan mukavaa, jos sen saisi tehdä rauhassa. Ehdin kotiseutulomalta tultuamme jo ääneenkin mainita, että itikat ovat tainneet vähentyä meidän lomamme aikana, mutta kattia kanssa. Kasvimaalla niitä inhottavia verenimijöitä oli vaikka naapureille jakaa. Ja koska en jaksanut välillä tulla lisäämään vaatetusta, nyt onkin mukavat paukamat pitkin sääriä. Ensi yönä ei taida uni tulla.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

-Kaaru-

American Pancakes - amerikkalaisia pannukakkuja

Uusi viikko aloitettu mukavan lauhassa säässä. Ulkona pakkasta enää -5 astetta. Nyt on ollutkin näin lauhaa jo joidenkin päivien ajan. Lapsetkin aivan innoissaan, kun ei tarvitse ulkona palella. Mutta kaunis kuura puista ja rakennusten seinistä on poissa. Samoin suloinen auringonpaiste. Harmaata taas. Ankean harmaata. Mutta ei anneta sen häiritä. Me ei ainakaan anneta :) Voihan harmaasta säästä huolimatta tehdä sisällä jotain mukavaa. Kuten paistaa amerikkalaisia pannukakkuja. Ja syödä niitä sitten vaikkapa vaahterasiirapin ja mustikoiden kera. Niin mahdottoman hyvää! 

Ohjeen näihin löysin amerikkalaisesta keittokirjasta (Better Homes and Gardens - New Cook Book), jonka saimme häälahjaksi. Aika hauska ohje, taikinaan tulevien ainesosien määrä kun on kerrottu hyvin summittaisin mitoin tai ei ollenkaan. Mutta muutaman kerran kun kokeilee, näppituntuma taikinan tekemiseen löytyy. Ja voihan jauhoja lisätä vielä paistamisen lomassakin, jos tuntuu että taikina jäi liian löysäksi. Tässäpä ohje kuitenkin sellaisenaan, kuin se tuossa keittokirjassa on kerrottu.

American Pancakes

• 3 kananmunaa -> erottele valkuaiset ja vatkaa ne kovaksi vaahdoksi eri astiassa kuin muu taikina
• n.1 litra maitoa
• vehnäjauhoja sen verran, että taikinasta tulee paksuhko velli
• 2 rkl - 1/2 dl ruokaöljyä
• 1 tl vaniljasokeria
• 1/2 tl ruokasoodaa
• 2 tl leivinjauhetta

Sekoita ensin eri kipossa vaikkapa pari desilitraa vehnäjauhoja+kohotusaineet keskenään ja lisää ne sen jälkeen tehokkaasti vatkaten maidon joukkoon. Lisää sitten venhäjauhoja vähitellen, kunnes taikinasta tulee koostumukseltaan paksuhkoa velliä muistuttava. Lisää joukkoon kananmunankeltuaiset hyvin vatkaten. Lisää myös öljy. Ihan viimeiseksi taikinan joukkoon lisätään valkuaisvaahto, hyvin kevyesti sekoittaen. Vaahtokokkareita saa tai oikeastaan tuleekin jäädä, jotta pannukakusta tulee kuohkea. Paista paistinpannulla miedolla lämmöllä voissa tai tilkassa öljyä.

Amerikkalainen tarjoiluehdotus on ihan vakio. Mihin tahansa ravintolaan siellä meneekin, pannukakku tarjoillaan niin, että päällä on kuohkeaksi vatkattua voita reilun kokoinen pallo sekä vaahterasiirappia. Hyvää sekin, mutta minä olen tykännyt laittaa pannukakun päälle vaahterasiirapin lisäksi joko tuoreita tai pakastettuja marjoja tai tuoreita hedelmiä esim. banaaninpaloja. Pannukakut ovat juuri paistettuina kaikista parhaimman makuisia, joten kannattaa syödä ne samantien. Vaahterasiirappia (tuota kuvissakin näkyvää aitoa ja alkuperäistä) löytyy kaikista paremmin varustelluista ruokakaupoista. Täälläkin meidän pikku kylällä tätä myydään ainakin K-supermarketissa. Onhan tuo kallista verrattuna tavalliseen pöytäsiirappiin, mutta niin paljon parempaakin, että kyllä siitä kannattaa maksaakin ;)

Nautinnollisia hetkiä kaikille sekä mukavaa alkanutta viikkoa!

Mansikkasmoothie ja marimekon paidat

Kauppareissulla nappasin mukaani tammikuun ruokapirkka- lehden. Siinäpä olikin herkullisen näköinen rahkasmoothien ohje, jota täytyi heti kokeilla. Kyllähän siitä hyvää tulikin! Taidanpa ottaa tavaksi tehdä näitä terveellisiä välipaloja useamminkin. Näiden tekemiseenkään kun ei sitä aikaa kovin monta minuuttia mene. Olisi pitänyt olla vain hieman paksumpia pillejä tähän tarkoitukseen. Koostumuksesta tulee nimittäin tuon rahkan myötä hieman paksumpaa kuin smoothiesta tavallisesti. Tosin voihan siihen laittaa, jos haluaa, enemmän maitoa juoksevuuden parantamiseksi. Laitanpa ohjeen tähänkin.

Rahkasmoothie
(4 annosta)

• 250g pakastemansikoita
• 1 (200g) banaani
• 1 tlk (250g) mietoa maitorahkaa
• n. 2 dl maitoa
• 1/2 dl auringonkukansiemeniä
• (hunajaa)

Sekoita kaikki aineet tehosoittimessa hienoksi ja tarjoile tuoreiden mansikoiden kera. Meillä ei luonnollisestikaan näin talviaikaan ollut tuoreita mansikoita, joten pakastemansikat saivat koristeeksi kelvata :)

          

Kauniita, mutta kylmiä pakkaspäiviä on täällä riittänyt. Eipä ole lämpötila lauhtumassa lähipäivienkään aikana, mitä nyt ennusteisiin on uskominen :) Käväistiin kuitenkin tänäänkin ulkona olemassa pienen hetkisen verran. Happihyppelyllä. Tarkenihan tuolla, kun oli pukeutunut riittävän hyvin. Kyllä vain ulkona onkin kaunista! Lumihuurteisia puita, kuurankukkia vanhat ikkunat täynnä ja auringon kimmellys pakkashangella. Vanhat puusuksetkin nostettiin tuohon piharakennuksen seinustalle toivottamaan tervetulleeksi meille tulevia. Hiemanhan nuo ovat (tai aika paljonkin) resuiset, mutta koristeena vallan mainiot. 

Tällaiset puserot valmistuivat myöskin tällä viikolla neitokaisille. Molemmat ovat kokoa 128cm, tytöt kun ovat niin samankokoisia, että kaksosista menisivät kokonsa puolesta. Kaavapohjana näihin käytin erästä me&i:n tunikaa sekä Ottobre-lehdestä (4/2011) löytynyttä Dreamland-tunikan kaavaa. Taisivat olla mieluisat tunikat, sillä valmistumisestaan saakka nämä ovat heillä päällä olleet :) Kangas on ostettu Napapiirin marimekon outlet-myymälästä ainakin vuosi sitten. Kun olisi ollut kaukaa viisas, olisi silloin ostanut näitä halpoja trikoita (10e/metri) jemmaan ihan reilusti. Mutta mistäpä sitä olisi voinut tietää, että outlet-myymälän toiminta lopetetaan syksyllä 2013. Tosi harmi kyllä, siellä tuli käytyä kuitenkin aina silloin tällöin kun Rovaniemellä liikuimme miehen sukulaisten luona. 

Toiseen puseroon laitoin kirkkaanpunaiset ja toiseen pinkit resorit. Erottavatpahan käyttäjätkin, kumpi paita on kumman :)