keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Kun kevät väsyttää


"Miten sitä välistä
huolestuu.
Pienistä, turhista asioista
tulee levottomaksi
ja mieli läikehtii
kuin tuulen keinuttama
vedenpinta.

Miten sitä joskus
haluaa lukita
ovet ja ikkunat
ja olla vain.
Olla rauhassa
itsensä kanssa kahden.
Kysyä itseltään
mitä oikeasti kuuluu.
Odottaa vastausta pitkään,
kuunnella syvältä."

-M.Leinonen-




Kevään riemuun kätkeytyy ripaus kaipausta. 
Jonnekin tai jostakin.
Jollain tapaa se on samanlaista kuin syksyn harmaudessa koettu.
Ehkä se johtuu viherkaipuusta, josta luin hiljattain jutun sanomalehdestä.
Tai sitten tästä kaameasta väsymyksestä, joka on tänä keväänä yllättänyt.

Tai niistä molemmista.

*** *** ***

Välivaihe talven ja kevään välillä on kovin uuvuttava.
Kun ei ole vielä kevät, mutta ei enää talvikaan.
Mieli on sinnitellyt yli pitkän talven ja nyt luovuttanut, kun ei enää tarvitsekaan pimeyden kanssa kilpaa juosta.
Väsymys on suorastaan lamaannuttavaa ja saa jokaisen jäsenen tuntumaan äärettömän raskaalta.




Huomaan kaipaavani kevään herkkää vihreyttä,
värikkäiden kukkien loistoa, uuden ruohon pehmeyttä,
tuoksuja, lämpöä, autereisia iltoja. 
Kaikkea keväästä.

Viherkaipuussani olen kylvänyt pääsiäisruohot, katkonut pihakoivun oksia maljakkoon, kylvänyt kevään kukkia maitopurkkeihin, ostanut ruukkunarsisseja ja helmililjoja kaipuutani helpottamaan.

Kärsimättömyyteen taipuvainen mieleni ei malttaisi millään odottaa, vaikka tiedänkin,
ettei kevään loistoon ole enää pitkästi matkaa.



Kevät on monella tapaa uusien alkujen aikaa.
Jospa minäkin uudelleenheräisin yhdessä luomakunnan kanssa ja saisin lisää virtaa kasvunihmeen seuraamisesta.

 Nyt tekisi mieli hypätä yli tämän hermoja raastavan rapakauden,
kun eteinen on täynnä jos jonkin sorttista vaatetta ja kenkää,
ja hiekanjyviä kulkeutuneena sänkyihin asti.
Voisin melkein vaipua horrokseen ja herätä sitten, kun hiirenkorvakoivikko laulaa keväästä.

Näissä ajatuksissa täällä tänään.

-Kaaru-

5 kommenttia:

  1. Huh, vähän on samanlaisia fiiliksiä - pitkä ja uuvuttava syksy on takana ja valoa ja kesää kohti mennään koko ajan. Itsekin olen ostanut ties kuinka monta perunanarsissia, vaikka pääsiäiseenkin on vielä pari viikkoa :D Vaikka on väsynyt, niin silti jollain tapaa sitä voi huokaista "taas yksi pimeä kausi selätetty, minä selvisin siitä". Onneksi valoa on koko ajan pidempään ja valokuvienkin onnistumisprosentti kohenee jatkuvasti! Tsemppiä kevääseen - älä stressaa liikaa tekemättömiä asioita, kyllä se inspiraatio jostain löytyy kun on oikea aika. Olen yrittänyt itse opetella olemaan lempeämpi itselleni ja asettaa vähemmän vaatimuksia - opettelu jatkukoon.. :)

    VastaaPoista
  2. Voi, minä niin ymmärrän sinua! Samat tuntemukset ollut täälläkin viime viikkoina. Mutta uskoisin, että kunhan aurinko kuivattaa maan, iloksi tämä vielä muuttuu. Toivottavasti niin käy sinullekin 💛

    Aurinkoa päiviisi!
    -KY-

    VastaaPoista
  3. Lenkillä kävin ja jätin vaatetuksen vähemmälle.Nyt makoilen viltin alla,kun kylmetyin.Joten lämmin aika ja lumeton piha olisi enemmän kuin tervetullut!

    VastaaPoista
  4. Tutulta kuulostaa 😍 Olis kevät, sitä niin odotan. Aurinkoa ja lämpöä 💛 Onnellisia hetkiä sinulle 😍

    VastaaPoista
  5. <3 Niin on tuttua! Kun haluaisi jaksaa, olla energinen ja reipas mutta ei vaan pysty, se tuntuu vaikealta hyväksyä. Onneksi tilanteet aina ajan kuluessa muuttuvat ja päivittäinkin olo vaihtelee.

    Minulle tämä kevättalvi on tuntunut yllättävän helpolta, nyt en olekaan ihan poikki niinkuin monesti tähän aikan vuodesta. Se tuntuu ihmeelliseltä.

    <3 :
    Suvi tuulenlaulu.blogspot.fi

    VastaaPoista