lauantai 14. syyskuuta 2019

Virkattu teeastiasto

Elokuun lopulla katsellessani tupakeittiömme ikkunasta
pehmeän pastellisiin sävyihin maalautunutta iltataivasta,
muistin puuvillalankakorin, jonka olin alkukesästä täyttänyt
heleän värisillä langoilla ja asetellut nojatuolin viereen
odottelemaan hiljaisten kesäiltojen virkkuuhetkiä.


Samaisella viikolla olin löytänyt kirpparilta
houkuttelevan näköisen käsityökirjan,
jonka nimi, Kotileikki,
kutsui tarttumaan kirjaan lähemmin ja
nostamaan sen ostoskorin kyytiin.


Pastellisen kaunista iltataivasta katsellessani muistin paitsi langat,
myös tuon kirjan ja päätin kurkistaa sen sisälle ajan kanssa.

Kirjasta löytyi viehättävä ohje lasten virkattuun teeastiastoon,
jonka virkkaamisen päätin siltä istumalta aloittaa.


Kuten käsityöt aina, tämäkin virkkuutyö vei mukanaan.
Innostus vain kasvoi sen mukana, kun uusia kerroksia syntyi.

Työ alkoi saada muotonsa.


Koska koko kesä oli mennyt tekemättä juurikaan käsitöitä,
lapsetkin kiinnostuivat siitä, mitä äidillä oli tällä kertaa mielessä.
Kun kerroin virkkaavani heidän leikkeihinsä lisukkeita,
eivät he meinanneet malttaa odottaa niiden valmistumista,
vaan kävivät tämän tästä kyselemässä valmistuvasta työstä.

Ja, voi sitä silmien tuiketta ja riemua,
kun he sitten saivat valmiin teepannun hyppysiinsä hypisteltäväksi!

Miten ihana sitä iloa olikaan katsella!
Lasten ilo on niin aitoa, sydämestä nousevaa.
Eivät he näe virheitä,
joihin oma silmä meinaa takertua.
He näkevät kokonaisuuden,
näkevät hetkeen ja osaavat elää siinä.

Siitä minullakin olisi opittavaa.


Teeastiaston valmistuttua,
kovetin sen vesi-erikeeperseoksella,
veden ja liiman suhteen ollessa 1:2.
Ohjeessa kovettamiseen oli käytetty decoupige-lakkaa,
jolla astiastosta olisi saanut varmasti vielä
kovemman kuin vesi-liimaseoksella,
mutta koska minulla ei tuota lakkaa ollut,
tyydyin tuohon perinteisempään tyyliin.

Astiastosta tuli jämäkkä, muttei kova.
Saapa nähdä kuinka se kestää leikin tiimellyksessä. ;)
Täytyy varmaan käsitellä se uudestaan tuolla lakallakin, ellei se kestä.

Nyt mennään kuitenkin näin
ja nautitaan leikin ilosta!


Koska teehetkessä tarjoillaan usein jotain herkkuakin,
virkkasin astiaston kaveriksi muutamia uusia
domino-keksejä sekä unelmatortun palasia.

Lapset innostuivat tekemään bränkkejä eli kepposia
sujauttamalla virkatun domino-keksin oikeiden keksien sekaan
ja tarjoilemalla niitä sitten toisilleen ja meille aikuisille.
Täydestä se meni ensimmäisellä kerralla,
mutta ei ehkä enää seuraavalla. ;)


Vaikka syksy alkaa ottaa luonnossa vallan,
monet luonnonkukat sekä keväällä kylvämäni yksivuotiset kesäkukat
jaksavat edelleen ilahduttaa runsaalla kukinnallaan.
Ojanvarsilta keräsin näiden kuvien somisteeksi puna-apiloita
ja kukkapenkistä kesämalvikkia sekä olki- ja kosmoskukkia.

Nappasin kukkien kylkeen myös pienen pätkän kukkalaatikon
reunan yli pursuavasta hopeaputouksesta,
joka on tänä kesänä kasvanut niin valtaisana ilman lannoitteita, 
etteivät monet ole uskoneet sen olevan mahdollistakaan.
Mutta totta se on, minä en ole ehtinyt kukkiani tänä kesänä juuri hoitamaan
joten lannoitukset ovat jääneet pariin alkukesäiseen kertaan.

Villisti ja vapaasti ovat saaneet kukat rehottaa,
liekö siinä syynsä sille, että niin rönsyävät runsaina. ;)



Syksyisiä, kauniita päiviä, Sinulle!

-Kaaru-


p.s Ohje teeastiaston virkkaamiseen ja moniin muihin suloisiin käsitöihin löytyy
 Pauliina Salmisen kirjoittamasta ja Annika Liinangin kuvittamasta kirjasta
 Kotileikki - lastenhuoneen neljä vuodenaikaa.

7 kommenttia:

  1. Uskomatonta mitä kaikkea virkkaamalla saa kun van osaa!

    VastaaPoista
  2. Aivan ihanat virkkaukset, niin taitava olet! 😍 Miten tuollaiset saa pysymään muodossaan, sitä vaan ihmettelen täällä, kun en virkkauksesta ymmärrä..

    Syyskuun iloa sinullekin!
    -SV-

    VastaaPoista
  3. Hieno kahviastiasto ja syötävän hyvännäköiset tarjoamiset. Upeaa!

    VastaaPoista
  4. Aina ihanan suloinen astiasto 😍 Eipä ole tullut mieleen, että sellaisenkin voisi virkata! Herkullisia myös nuo keksit ja kääretortun palat 🤗

    VastaaPoista
  5. Kaaru, aivan ihania virkkauksia. Niin söpösiä ja kauniita. Mietikin heti alussa, että miten olet saanut noista niin kovia, että pysyvät muodossaan, mutta sehän selvisikin, kun luin tekstiä riittävän pitkälle. Mukavia teehetkiä sinne teille! <3

    VastaaPoista
  6. Aivan upeat ompelukset. Menisi minultakin nuo keksit ihan täydestä.

    VastaaPoista
  7. Onpas ihana astiasto! ❤️ Noin meilläkin kepposteltiin silloin joskus kun virkkailin lastenleikkeihi dominokeksejä.. 😅

    VastaaPoista