keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Arjen kauniita hetkiä

Sateenharmaat pilvet ovat väistymässä, 
joiden takaa sininen, seesteinen taivas jo pilkistelee.
Ilta-auringon lämpöiset, hellivät säteet saavuttavat 
ihan kohta takapihan terassin, 
jossa istun.

Kuuma hunajatee höyryää vanhassa, valkoisessa posliinikupissa, 
joka tarttui mukaan eräältä kirpputorireissulta.
Sormeni lähtee kulkemaan sen pitsimäisessä kuviossa,
tavoitellen sen moninaisia kiehkuroita.
Miten voikin olla niin kaunis kuvio!
Ihana häivähdys menneiltä ajoilta. 

💛


Piha tuoksuu sateenraikkaalta,
johon hentoinen tuuli sekoittaa juhannusruusun vienoa tuoksua.
On epätavallisen hiljaista.
Pihapuiden linnut taitavat olla niin kiireisiä poikasten hoito- ja ruokkimistouhuissa,
etteivät jouda laulelemaan sulosäveliään samalla tavoin kuin alkukesän iltoina.

Hiljaisuuden ympäröimänä odottelen miestäni kotiin, 
joka on ahkeroinut jälleen yhden pitkän päivän taloprojektimme äärellä. 
On hetki aikaa itselle ja omille ajatuksille.

Tänäiltana ei tarvitse tehdä jokailtaiseksi muodostunutta kastelukierrostakaan puutarhassa, 
sillä armollinen, ihana ja kauan kaivattu vesisade hoiti sen puolestani hetki sitten.
Eipä haittaisi, vaikka joka ilta tästä lähtien sataisi sen verran, että puutarha kastuisi.


Sillä aikaa, kun mies ahkeroi talolla, 
minä ahkeroin täällä kotona ja kannoin oman korteni kekoon taloprojektimme etenemiseksi.

Viime syksynä, kun projektimme alkoi, mieheni toi ensitöikseen kotiin peräkärryllisen tulevan kotimme massiivipuisia sisäovia,
joiden kunnostamisen aloitin jo heti silloin.

Koko talven ovet odottivat katetulla terassilla päivää, jolloin olisi aikaa jatkaa niiden kunnostustöitä.
Tässäpä olen niitä nyt kunnostellut pitkin kesäkuuta aina vähän kerrallaan ja tänään pääsin maalinpoistourakan jälkeiseen hiomishommaan.

Päivän aikana sain tehtyä yhden oven verran töitä,
johon olen oikein tyytyväinen.

Hiljaa hyvä tulee, pätee tähänkin hommaan.


Otin muutamia kuvia muistoksi siinä vaiheessa,
kun pidin taukoa urakastani.
Niin ihania vanhanajan värejä, sävyjä ja
eri aikakausien kerroksellisuutta sieltä paljastui.

Väreistä voi päätellä sen, 
millaisia sävyjä on kulloisinakin vuosikymmeninä käytetty,
mitkä ovat olleet milloinkin pinnalla.

Toisaalta paljon on tehty sitäkin, 
että ovet on vetäisty samalla maalilla kuin lattiakin,
jotta kaikki maali tulisi käytetyksi.

Ainakin kahdeksan erivärisen maalikerroksen alta paljastui lopulta kaunis puupinta.
Niin kaunis, etten tiedä tohtiiko sitä lainkaan peittää.
Aika näyttää millaiseksi käsittelemme ovet 
vai jäävätkö ne kenties joksikin aikaa puunvärisiksi.


Kun sain urakkani tämän päivän osalta päätökseen,
lähdimme lasten kanssa samoilemaan pitkin pellon pientareita.
Kedonkukat levisivät valtaisana kukkamattona silmäkantamattomiin 
ja tuoksuivat ihanasti kesälle.

Keräsimme suuret kimput erivärisiä kedonkukkia kodin ja pihapiirin kaunistukseksi.
Niistä kukista kokosin pienempiä kimppuja ja tein lapsille kukkaseppeleitä.

Meillä oli mukava, yhteinen hetki siinä oviprojektin
ja kukkaistarinoiden äärellä.

Huominen tuokin tullessaan sitten omat touhunsa.
💜


Kedonkukkien tuoksua ja värien iloa Sinullekin!

-Kaaru-

21 kommenttia:

  1. Voi, sade olisi niin tervetullut.. Olen koko alkukesän siirrellyt muista penkeistä kukkia yhteen penkkiin ja nehän vaatii kovasti kastelemista.. Toisaalta siinä saa hyvän iltajumpan, kun veden kantaa joesta kukkapenkkiin.. :) Niin kauniit puuovet ja mukavan kuuloinen projekti sinulla! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuivaa on ollut täälläkin. Ihan muutaman kerran sitten toukokuun on satanut sen verran, että maa on kastunut. Enemmän saisi sataa, sillä kasvit huutavat vettä!
      Iltajumpasta se tosiaan käy, puutarhan kasteleminen. 💪

      Poista
  2. Niin kaunista ja seesteistä jälleen.

    VastaaPoista
  3. Kivat kuvat ja aina yhtä kauniisti kirjoitettu. Ihailen sinua ihmisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piia,
      kiitos mieltä lämmittävistä sanoistasi. 💛 Joskus toisinaan sanat asettuvat toinen toisensa perään helposti, toisinaan kuvat puhuvat tarinaa enemmän kuin sanat koskaan voisivatkaan. Niin paljon on tunnetilasta kiinni se, millaisena maailma kulloinkin näyttäytyy, millaisina asioita aistii. 😙

      Poista
  4. Voi miten kauniit kuvat.
    Kyllä luonnonkukista saa kauniin kimpun.
    Hyvää viikon jatkoa!❤️☀️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari 💛
      Luonnonkukkakauppa on ihana lisä kesän kauneuteen - niin harmi vaan, että se alkaa meilläpäin jo ehtyä - mutta johan ne ovat kukkineetkin yli kuukauden päivät ja suoneet mahdollisuuden kerätä hetken kauneutta talteen muistoiksi kuviin ja sanoihin.

      Mukavaa juhannusviikkoa sinulle! 😙

      Poista
  5. Kuulostaa järkevältä tuo työnjako ja projektisi. Osaat levätä yön välillä. Hienoa! Mun pitäisi ottaa oppia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työnjako on ollut alusta saakka selvä: mies hoitaa projektimme suuret linjat ja minä pienemmät, eli sisustuspuoleen kuuluvat osat. 😉 Näin on oikein hyvä!

      Ja mitä lepoon tulee, se on välttämätöntä, jotta jaksaa seuraavana päivänä taas ahertaa. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että joskus kun oikein vauhtiin pääsee, ei malttaisi millään lopettaa. Varmaan se pieni puurtajamieli asuu neissä kaikisaa jollain tavalla. 😉😙

      Poista
  6. Oi miten upeita ovia saatte uuteen kotiinne <3. Hyvä työnjako :) Kauniita kuvia ja ihanaa tekstiä, kiitos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noihin ihaniin oviin minä ensimmäisenä kiinnitin huomioni, kun talosta aloimme hieroa kauppoja. Ne ovat kauniit ja oikeastaan ainoa osa sitä vanhaa, joka siirtyy uuteen kotiimme vanhasta talosta. Siksi sydän on tässäkin projektinnosassa niin täysin mukana. ❤

      Kanneli, kiitos sinullekin, kun kävit täällä! Ehkäpä me kohta näemme 😙

      Poista
  7. Ihania sanoja, kuvia ja ovia! <3<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, kiitos sinulle ❤
      Ovet ovat niin kauniit, niin taidokkaasti tehdyt, että sydän meinaa ihan haljeta siitä ajatuksesta, että ne ovat jonain päivänä kaunistamassa meidän kotiamme. ❤

      Vanhassa tavarassa on aina tuulahdus menneiden aikojen tarinoita. Siksi ne varmasti niin kauniita ovatkin. 😍

      Poista
  8. Nuo vanhat ovet on kyllä kauniita ❤ Mutta oma hommansa on rapata maaleja niistä ja hioa, mutta kyllä niiden kauneus on kaiken sen työmäärän arvoista. Mekin jätettiin nyt aluksi väliovet puulle. Tuo mukavaa kontrastia uuteen taloon. Ja jos niihin joskus kyllästyy niin nehän saa sitten maalattua 👍 Teillä on kyllä niin mahtava taloprojekti meneillään, saatte kauniin kodin itsellenne ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan niissä oma työmaansa, mutta mitäpä sitä ei tekisi oman kotinsa eteen. ❤
      Itseasiassa homma helpottui huomattavasti, kun sain kokeneemmilta vinkkejä, millaisilla työkaluilla ovien peilireunuksia kannattaa skrapata. Enpä tiennytkään, että siihenkin on olemassa omanlaisensa skrapat! Sen jälkeen homma on edennyt tosi joutuin kuumailmapuhaltimen kanssa - helpoimmillaan vanha maali irtoaa kuin juustosiivut juustoa höylätessä. Tykkään! 😍

      Puunvärisinä ovet olisivat ihanat, mutta luulen, että me maalaamme ne ennen paikoilleen asentamista, sillä kotimme seinät jäävät pitkälle hirsipintaisiksi. Jokin vaalea sävy se lopullinen väri varmasti sitten on. 💛

      Paljon on työtä edessä, mutta uskon, että lopputulos on kaiken vaivan arvoista. Ihana saada koti, jollainen on siintänyt haaveissa jo vuosien ajan. ❤

      Poista
  9. Ihana hetki sinulla ollut vanhojen ovien ja tuoreiden kukkien äärellä. Elämän kontrasteja. Pysyvyyttä, kestävyyttä ja herkkää, katoavaa kauneutta rintarinnan.

    Iso projekti teillä siellä meneillään. Voimia siihen!💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisu,
      nämä tällaiset hetket ovat niitä ihania, pieniä ohikiitäviä hetkiä, jotka heijastelevat elämän kauneutta monessa suhteessa. Ne voinaannuttavat. ❤

      Kiitos, vaikka olemmekin vielä innolla hommia tehneet, voimia varmasti vielä tarvitaan, sillä tulee varmasti päiviä, jolloin toivoisi kaiken olevan jo ohi ja valmista. Kaikkea vanhaa meillä ei kuitenkaan ole tarkoitus kunnostaa eikä hyödyntää. Oikeastaan nämä ovet ovat ainoa sisustuksellinen elementti, joka siirtyy vanhasta uuteen. Ikkunoiden kunnostusprojektiin emme sentään aikoneet ryhtyä, sillä niin paljon helpommalla saa uudet, vanhan tyyliset ikkunat eikä hintaakaan juuri sen enempää tule kuin vanhoille kunnostetuille. Täytyy sitä itseäänkin ja voimavarojaan säästää. 💓

      Poista
  10. Oi mikä ihastuttava ovi ja kuvat! Teillä onkin suuri ja ihanan kuuloinen projekti menossa!

    VastaaPoista