torstai 17. toukokuuta 2018

Tuomenkukkien aikaan

Edellisestä postauksesta on kulunut miltei kolme viikkoa.
Kolmeen viikkoon on mahtunut valtavasti iloa.
Toukokuu on ollut aivan uskomattoman kaunis ja lämmin!

Pellot ja niityt ovat lykänneet vihreää sellaisella vauhdilla, ettei perässä ole pysynyt.
Ensin tulivat krookukset, sini- ja valkovuokot, idänsinililjat ja muut kevään kukkijat.
Ja viimein, lähes kaksi viikkoa sitten kauan kaivatut hiirenkorvat lehtipuihin,
jotka kasvoivat muutamassa päivässä täyteen lehtimittaansa.

Aurinko ja lämpö ovat saaneet luonnon puhkeamaan täyteen loistoonsa. 
Kesä on tullut!

💛




Viikko sitten tilanne koivuissa oli yllä olevien kuvien kaltainen.
Arkaillen pienet vihreät hiirenkorvat kasvoivat suuremmiksi
kuin tunnustellen, onko vallitseva lämpö vain ohimenevää vai pysyvämpää.

Kevään ensivihreydestä huumaantuneena toin muutamia oksia sisälle maljakkoon.
Siinä ne toivat kevään iloa ja väriä sisällekin.



Maanantaina järven rannalla istuessani tuuli kuljetti mukanaan hennon henkäyksen tuomen tuoksua.
Mietin siinä istuessani, joko sekin voisi jo kukkia vai oliko tuoksu harhaa vain.

Kotiin tullessani tähyilin metsän puita ja etsin katseellani valkoista kukkamerta.
Ja siellähän niitä oli - tuomipuita, joiden valkoiset kukat loistivat taivaan sinisyyttä vasten. 
Niin äkkiä muuttuivat kevään hennot, enteilevät tuoksut vahvaksi kesän aromiksi. 



On jollakin tavalla vähän haikeaakin,
että kaikki kaunis ja odotettu menee ohi niin äkkiä.
Keväänkukkijat lakastuvat, metsän vihreys syvenee
eikä ole kuin vasta toukokuu.
Toivottavasti lämpöä ja aurinkoa riittää myös tuleville kesäkuukausille.

Kaikesta haikeudesta huolimatta tämä vaihe on juuri se kaikkein kaunein.
Aina kun yksi lajike lakastuu, tilalle puhkeaa uutta.
Kun tuomi lopettaa kukintansa, syreeni aloittaa sen.

Kesä jatkaa kulkuaan ja me etsimme sen jokaisesta päivästä uusia,
ihania asioita. Niitä sellaisia, joista tiedämme, että kesä jatkuu vielä pitkään.


Meidän pihan kevätperennat ovat olleet tänä vuonna parhaimmillaan.
Luulen, että talvikuukausien paksulla lumipeitteellä on osansa asiaan.
Siellä suojassa lumen alla kukkien juuret ja mukulat saivat rauhassa uinua talviuntaan
ja kerätä voimia uuteen kasvukauteen.

Jotenkin aika ihastuttavia nuokin kirjopikarililjat, 
kun siinä niin söpösti nuokkuvat vierivieressä toukokuun seisahtuneessa helteessä.


Ja entäpä nuo sinistäkin sinisemmät lemmikit!
Nuo entisaikojen kukat, jotka palauttavat aina mieleen lapsuuden kesien ihanat muistot:
lehmihaat, mummin maitoportin, kuumat kesäpäivät heinäpellon laidassa 
ja mansikkamaalla, kristallisena kimmeltävän järvenselän, tuohilipin ja lähteen, kotileikit navetan ylisillä ja leikkimökissä,
käpylehmät ja muut rakennelmat 
sekä kesän huolettomuuden ja vapauden.

***   ***   ***

Kauaksi ovat jääneet lapsuuden kesät,
mutta muistoissa ne elävät yhä kuin eilinen päivä. 
💙



Jokainen hetki rakennamme muistoja tulevaan.
Ne ovat tärkeitä elämän kannattelijoita.

Toukokuisten aurinkopäivien iloa Sinullekin!

-Kaaru-



7 kommenttia:

  1. Ihanan kesäinen kirjoitus ja niin kauniit kuvat taas, niin kuin sinulla aina on! Meillekin tänne Koillismaalle kevät tuli kyllä hirmu nopeasti. Ei täällä toki ihan vielä niin vihreää ja kesäistä ole kuin teillä näyttää olevan, mutta hiirenkorvat on jo muuttuneet pieniksi lehdiksi ja muutenkin luonto alkaa vihertää. En muista onko koskaan aiemmin näin aikaisin kevät tullut!

    -SK-

    VastaaPoista
  2. Neiti Kevät oli ripeä tanssikengissään tänä vuonna!
    Ja loihti mennessään kaikki nuo ihastuttavat kukat loistoonsa!
    Niin viehättävät kuvat!

    Auringon hellimiä kesäpäiviä sinulle! <3

    VastaaPoista
  3. Ihanista, kesäisistä elementeistä on tämä postaus rakentunut! 😍

    Hellettä on piisannut jo niin paljon, että ehdin tuskailla mahani kanssa näitä kelejä. 😉 Niin tykkään, kun on tänään on ollut viileämpää ja viileämpi sää näyttäisi jatkuvan ensi viikolle. Mutta silti toivon, että kesä olisi lämmin. Sittenhän niistä lämpimistä keleistä osaa taas nauttia, kun tästä mahasta on päässyt eroon. 😅

    Mukavia kesäpäiviä sinnekin!
    -AK-

    VastaaPoista
  4. Niin herkän kaunista katsottavaa, kunpa kevät kestäisi pitempään. En haluaisi luopua tästä tunteesta, kaikki niin uutta ja ihanaa.

    VastaaPoista
  5. Kevät tuli vauhdilla ja vei mennessään korkeat hanget, joiden en uskonut ihan heti sulavan. On ollut kyllä mahtava saada seurata luonnon heräämistä täältä metsän reunasta, pellon laidalta. Ihana kukkaloisto Sinulla siellä. Ihania kevätkesän päiviä sinne vähän etelämpään! <3

    VastaaPoista
  6. Aivan ihania kuvia ja niin suloinen postaus♥ Nuo lapsuuskesien onneliset muistot on suuri rikkaus! Kauniita kevätpäiviä♥

    VastaaPoista