torstai 20. elokuuta 2015

Mustikkakukkoa






Täällä pohjoisessa mustikan pääsato alkaa olla parhaimmillaan. Hennot varvut ovat niin täynnä sinistä kultaa, että ihan notkuvat marjojen painosta. Yllinkyllin olisi kerättävää. Mukava saada pakastimen täytettä pitkän talven varalle vaikka parhaimpiahan ne toki ovat heti tuoreeltaan. Mustikoista intoutuneena leivoin pitkästä aikaa iltapäivän välipalana syötäväksi mustikkakukkoa. Tuota ruismurotaikinasta ja mustikoista tehtyä herkkua, joka taatusti sulattaa paatuneimmatkin makuhermot niin suloisella maullaan! Eikä ole edes vaikea tehdä. Nopeasti valmistuukin, johon saa mustikoitakin uppoamaan heti litran kerrallaan tai useammankin, jos ison kukon haluaa leipoa. Taidanpa kirjata teko-ohjeen tännekin, niin jokainen joka haluaa tuota ihanaa herkkua kokeilla, saa ohjeen tästä.


MUSTIKKAKUKKO
  • 150g voita tai margariinia
  • 1/2 dl sokeria
  • 2 1/2 dl ruisjauhoja
  • 1/2 tl ruokasoodaa
Täyte:
  • 8-10 dl mustikoita
  • 1 1/2 rkl perunajauhoja
  • 1/2 dl sokeria
Valmistusohje:

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää ruisjauho-leivinjauheseos.

Erota taikinasta vajaa 2/3 ja taputtele se uunivuoan (Ø 18 - 20 cm) pohjalle ja reunoille 3 - 4 cm korkeudelle. Taputtele loppu taikina leivinpaperille kanneksi ja laita se jääkaappiin hetkeksi.

Jos teet pakastetuista mustikoista, sulata mustikat mikrossa (nopeuttaa mustikkakukon kypsymistä). Lisää mustikoihin sokeri-perunajauhoseos. Kaada seos vuokaan. Aseta kansi päälle.

Paista 200 asteessa n. 30-40 min.

Tarjoa lämpimänä kermavaahdon tai jäätelön kanssa.




Popsittiin mustikkakukko poskiimme pihakoivun katveessa, suloisen hennon kesätuulen hivellessä poskipäitä. Leppä havisutteli somasti lehtiään ja lähimetsässä asusteleva orava hyppeli puusta puuhun. Miten minusta tuntuu, että lapsetkin olivat hipihiljaa vaikka tavallisesti pöydän ääressä käy sellainen melske, että tottumattoman korvat olisivat lujilla. Ne kun tahtovat särkyä itsellänikin tämän tästä metelin noustessa sietokyvyn yläpuolelle ;) Luonto rauhoittaa, niin sen täytyy olla.


Aurinkoinen, lämmin sää on hellinyt meitä täälläkin pohjoisessa nyt varmasti koko kesän edestä. Olisihan se ihme ollutkin, jos sääherra olisi antanut koko elokuunkin sataa tihuutta samaan tapaan kuin kesä-heinäkuussa. Miten minä nautinkaan näistä päivistä nyt! Elokuun päivissä ja illoissa kun on aivan oma viehätyksensä. Tykkään niin paljon loppukesän iltojen hämärästä tunnelmasta, illan kosteudesta, tuoksuista, kaikesta. Ulkona pihakoivun katveessa voisi istuskella ihastellen kesän kauneutta aamun pienille tunneille saakka. Päivien kääntyessä ehtoopuolelle, olen sytytellyt kynttilöitä palamaan lyhtyihin ja lasikippoihin, jotka kaivoin ulkovaraston kätköistä esille. Ne luovat pihalla iltaa istuville herkkää, utuista tunnelmaa.



Ihania elokuun päiviä kaikille!

- Kaaru-

23 kommenttia:

  1. Ihanaa herkkua. Kauniit kuvat! Minä söin juuri mustikkapiirakkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Mustikkaiset leivonnaiset ovat kyllä mahdottoman hyviä <3 mustikasta on moneksi :)

      Poista
  2. ♥oii,miten näyttää hyvältä: niin kukko kuin muutenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti Riitta Sinikka <3 mustikkakukko on kyllä vertaansa vailla. :)

      Poista
  3. Näyttää niin herkulta! En ole vieläkään saanut aikaiseksi kokeilla mustikkakukkoa, vaikka monesti olen aikonut. Puolukkakukkoa on kyllä tullut tehtyä joka puolukka-aika ja sekin on hyvää! Löytyisköhän täältä vielä hyviä mustikoita, pitääpä ensi viikolla tsekata, meillä kun olisi tarkoitus käydä vielä kertaalleen vatussa ja samalla voisi ottaa poimurin mukaan. Muuten pitää tuhlata pakkasesta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilehan ihmeessä, tuhlaa vaikka pakasteeseen säilöttyjä mustikoita, jos ei metsästä enää löydy. On se vaan sellaista herkkua, että! Puolukkakukko on ihan varmasti hyvää myöskin. Minä puolestani en ole koskaan sitä kokeillut, en edes maistanut. Täytyypä puolukoiden kypsyttyä kokeilla sitä :)

      Poista
  4. Mustikkakukko on kyllä niin hyvää! Ja josko on kauniita nämä elokuun illat, niin samoin on myös aamujen laita. Ainakin täällä etelässä on ollut tosi kauniita aamuja, kun aurinko nousee aamu-usvan takaa. Eilen aamulla töihin ajellessa olisi tehnyt mieli pysäyttää auto monta kertaa ja näpsäistä kuva, mutta ikävä kyllä olin jo valmiiksi vähän myöhässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on <3 totta, elokuun aamut ne vasta taianomaisia ovatkin! Aamun usvainen maisema, jonka lävitse auringonvalo siivilöityy, on jotain aivan henkeäsalpaavan kaunista. Jotenkin melkein epätodellisen kaunista! Sen tunnelman kun saisi joskus taltioitua valokuviin <3 minä varmaan myöhästyisin töistä siitäkin huolimatta, vaikka olisin jättänyt tarpeeksi aikaa kuvaussessiota varten ;) saattaisi olla, että aamu-usvaista maisemaa katsellessa ajan taju katoaisi ;)

      Poista
  5. Niin herkun näköistä! Ihanat kuvat.

    VastaaPoista
  6. Mustikkakukko näyttää herkulliselta! Kauniita kuvia. :)

    VastaaPoista
  7. Voi miten kauniita kuvia ja tunnelmia ja ihanaa mustikkakukkoa! <3 Viikonloppuna meilläkin tehtiin ensimmäisen kerran tuota perinneherkkua eikä taatusti jäänyt viimeiseksi. Elokuun hiljaisuudessa on jotain puhuttelevaa, varsinkin hiljaisissa aamuissa. Illat ovat jotenkin samettisen pehmeitä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi kiitos paljon Päivi! Eikö olekin niin, että kun mustikkakukkoa syö ensimmäisen kerran, siihen jää väistämättä ihan koukkuun :) elokuun aamuissa aistii luonnon rikkumattoman rauhan. Tavallaan siinä tunnelmassa on jotain ihan hirvittävän haikeaakin, jopa alakuloista vaikka samalla se onkin aivan henkeäsalpaavan kaunis. Lintujen iloista sirkutusta ei enää kuulu, pesät ovat tyhjät. Kesän ehtoo ja saapuva syksy on käsinkosketeltavan lähellä. Siitähän se haikeuskin kumpuaa. Mutta niin kuin kaikissa vuodenajoissa, myös syksyssä on oma erityinen viehätyksensä. Nämä vuodenaikojen taitteet vaan ovat jotenkin surumielisiä. Ollaan ikäänkuin uuden edessä, avoin edeltä tuntematon tie edessä tietyin odotuksin. Hassua, miten sitä muka jää niin kaipaamaan aina sitä edellistä vuodenaikaa vaikka siitäkin seuraavasta nauttii taatusti.

      Poista
  8. Mums mitä mustikkakukkoa! Kertaakaan en itse tuota herkkua ole tehnyt,
    mutta ihanat kuvasi saivat minut inspiroitumaan. Printtasin reseptin heti ja
    aion leipoa kukkoa heti huomenna viikonlopun kunniaksi.
    Tummuvissa elokuun illoissa on taikaa. Lyhtyjen valaistessa pihakoivuja
    elämä on aikast ihanaa, eikö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mukava kuulla, että kuvani saivat sinut innostumaan mustikkakukon leipomisesta :) varoitan, ensimmäisen kerran kun tuota niin samettisen pehmeää kukkia syöt, et voi olla tekemättä sitä uudelleen ;) se on todella koukuttava makuelämys. Elokuussa on jotain taianomaista, jopa epätodellista. Tuntuu, ettei sellaisia tunnelmia voi ollakaan kuin saduissa! Lyhdyt tuovat kyllä niin ihanaa tunnelmaa pihapiirin iltoihin, että niinä hetkinä kun tuolla ulkosalla istuu, elämä todella tuntuu aivan ihanalta!

      Poista
  9. Kiitos reseptistä! Mustikkakukko on taivaallista <3 En ole itse tehnyt koskaan, mutta muiden herkkuja olen popsinut, pitäisiköhän tehdä nyt itse, hmm :)

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :) eikö vaan, mustikkakukko vie kielen mennessään! Tekaise ihmeessä viikonlopuksi tuota herkkua. Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  10. Mikä hurmaava kesäinen kattaus!
    Ja mustikkakukko! Herkkua!
    Lämpöistä viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! Mustikkakukko on kyllä ihan mahdottoman hyvää <3 kiitos, sitä samaa sinne!

      Poista
  11. Voi kun kauniita kuvia. Ihanan näköistä herkkua tuo mustikkakukko. Niin herttaisen kaunis tuo teidän pihapöytäkokonaisuus. Pitsiliina niin sievän näköinen pöydän päällä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kanneli <3 mustikkakukko on niin samettisen hyvää herkkua, että jos et ole koskaan vielä maistanut, kannattaa ehdottomasti tehdä sitä! Pöytäryhmä on jo vanha. Ostettiin se ensimmäiseen yhteiseen kotiimme parvekepöytäryhmäksi. Vähällä olin heittää sen jo menemään, kun hommattiin paviljonkiin uusi isompi ryhmä, mutta sitten ajattelin kokeilla sitä tuohon pihalle, koivun katveeseen johon se sopiikin oikein hyvin :) pitsiliinalla kuten pöytäliinoilla yleensä, saa kyllä ihmeitä aikaan. Sinne peittyi liinan alle kaikki kolot ja muut kulumat ;)

      Poista
  12. Tulipa minunkin tehtyä mustikkakukkoa viikonlopun jälkkäriksi. Kukko katosikin saman tien viimeistä murua myöden. Taisi olla hyvää muidenkin syöjien mielestä. ;-) Vaniljajätskin kanssa kukko on vaan niiiin hyvää! t. Mari

    VastaaPoista