lauantai 6. heinäkuuta 2019

Pellavaa ja päivänkakkaroita


Heinäkuiset päivät eivät ole helteillä hellineet,
mutta viileämmissä ja osittain sateisissakin päivissä on ollut omat hyvät puolensa.
On tullut pitkästä aikaa kaivettua ompelukone ulos kaapin kätköistä
ja ommeltua monenlaista pientä ja vähän suurempaakin tykötarvetta kotiin.

Siinä kankaita sommitellessa, 
leikatessa ja ompelukoneen tasaista hurinaa kuunnellessa ajatus on polveillut kesäisillä teillä.
Kuin huomaamatta vuosia sitten ostamani monen metrin mittainen pellavakangas
on taipunut jos jonkinlaiseen muotoon.
 


Tupakeittiön ikkunat saivat suojakseen laskosverhot.
Ne toimivat perinteisellä laskosverhomekanismilla
ja ovat tarkoituksella ikkunoita hieman suuremmat, 
jotta voin sitten aikanaan siirtää ne rakentuvan kotimme ikkunoihin.


Pellavaisen kankaan säikeet valoa vasten ovat kuin
 pilviverhon takaa alas maahan laskeutuvat auringonsäteet
ja sen pehmeä sävy kuin kesäinen hiekkaranta.  

Niin rauhoittavaa katseltavaa.



Kuten kaikki ompelutyöt, myös verhojen ompelu jätti jälkeensä pieniä kangassoiroja.
Meinasin heittää ne ensin tilkkukoriin odottelemaan parempia aikoja, 
mutta hetken mielijohteesta päädyinkin taittelemaan niistä rusetteja, jotka ompelin lopulta rusettiponnareiksi.



Pienelle,
kauneutta rakastavalle tyttärelleni ne ovat kuin tehtyjä.
Ja tuon valkoisen pitsimekon kanssa ne sopivat yhteen mitä parhaiten.
Toinen ponnareista päätyi heti hänen hiuksiinsa
ja toisen niistä hän kietaisi nallepojan kaulaa komistamaan.

Muutamia muitakin ompeluksia sain tuosta samaisesta kankaasta tehtyä, jotka päätyivät wc/kodinhoitotilaan.
Niistäpä kertoilen sitten,
kunhan saamme remontin viimeistelytyöt siellä tehtyä.



Heinäkuu on kasvattanut pellonreunamat ja ojanvarret täyteen
päivänkakkaroita ja peltosaunioita.
Olen keräillyt niitä isot kimput maljakoihin niin ulkopöydälle kuin sisällekin.

Päivänkakkara on yksi monista lempikukistani
ja siksi annan niiden vapaasti kasvaa pihapiirissä ja kukkapenkissä,
juuri siellä minne niitä on itsestään kylväytynyt,
sillä jokin niiden yksinkertaisessa kauneudessa yltää syvälle sieluun saakka.

Miten joku kukka voikaan olla kaikessa yksinkertaisuudessaan niin valtavan kaunis ja herkkä
ja niin iloa tuova kuin pieni aurinko.  



Kimpullinen näiden herkkien kukkien tuomaa iloa Sinullekin,
blogini lukija!

-Kaaru-

20 kommenttia:

  1. Kauniita ompeluksia siellä syntynyt 😍 Pellava (ja pellavan sävy) on aivan ihana materiaali. Meiltä löytyy kuistilta valelaskosverhot myös samansävyisestä pellavasta. Suorastaan rauhoittava sävy ja materiaali. Yksi verho alkaa olla jo aika auringonhaalistuttama, mutta en ole jostakin syystä raaskinut niitä vaihtaakaan.

    Samanlaiset ajatukset meillä taitaa olla myös päivänkakkaroistakin, kuin näistä pellavaverhoista 😉 Laittelinkim aamulla samanmoisia ajatuksia instaan näistä valkoisista ihanuuksista 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Eerika ♡
      Minä olen viime aikoina yhä enemmän ja enemmän mieltynyt pellavan sävyyn ja muihin maanläheisiin sävyihin. Niissä on sitä jotain mitä ei kirkkaammissa sävyissä ole.

      Ajatuksemme ja mieltymyksemme kulkevat usein samoja teitä ♡ Piti ihan käydä kurkkaamassa instasta, mitä olitkaan noista päivänkakkaroista kirjoittanut 😉 Niin samoja ajatuksia, tosiaan! 😍

      Voimia ja iloa Sinulle!

      Poista
  2. Pellava on kyllä ihana materiaali. Nätin verhon olet tekaissut. Ja niin söpösesti passaa pellava rusettiinkin.

    Itsekin ihastelin päivänkakkaroita pari päivää sitten lenkillä ollessani. Ja tietysti niitä piti paluumatkalla poimia kimpullinen maljakkoon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pikku Akka! ♡

      Pellava taipuu niin moneksi, siksi kai se niin ihastuttava onkin. Ja sen sävy mitä kaunein. ♡

      Päivänkakkarat ovat kyllä nyt parhaimmassa kukinnossa. Ilo niitä on poimia. ♡

      Ihania kesäpäiviä Sinulle!

      Poista
  3. Niin kauniita juttuja olet ommellut. Olet ihailtavan viitseliäs ja taitava! <3

    Kauniiden ompelutöiden lisäksi ihastelen tuota teidän älyttömän kaunista kotia! Ihanasti olet sen sisustanut ja laittanut. Kodikas tunnelma ihan huokuu kuvista! <3

    Ihanaa kesää sinulle!

    -SK-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos sinulle! ♡
      En minä viitseliäisyydestä tiedä enkä taitavuudestakaan, mutta ihan kelpo oppipoika olen ja innokas kokeilija! 😙

      Kiitos ihanista sanoistasi kotimme suhteen. ♡ Tämän kodin sisustus on syntynyt pitkälle ympäröivien materiaalien ja luonnon mukaan, jonka sävyjä ikkunan takana avautuvasta maisemasta löytyy. Herkkä mieleni tykkää rauhallisista sävyistä, joita katsellessa sisäinen kaaos talttuu. 😙

      Kesäpäivien iloa sinullekin! ♡

      Poista
  4. Ompa teillä nätti koti! 😍 Ihania on ompeluksetkin.

    Pellava on ihan paras materiaali. Ootko ommellut tytöt mekonkin, aivan ihana sekin! 💛

    amanda

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos, Amanda sanoistasi, kommentistasi! ♡

      Tyttären mekko on kirpparilöytö vuosien takaa, josta on tullut lapseni lempimekko. ♡ Ja ehkä myös äidin 😉 Vastaavia mekkoja olen ommellut aikoinaan esikoisellemme, mutta ne ovat harmiksemme jääneet jo tälle nuorimmalle tyttärellekin pieneksi. Pitäisipä joskus taas ottaa asiaksi ommella sopivan kokoisia pitsimekkoja tyttärelle ennen kuin käy niin, ettei hän niitä enää huoli.

      Kesäpäivien iloa sinulle!

      Poista
  5. Kauniit verhot ja ihanat rusetit. Pellava on niin ihana materiaali! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Raisa! ♡ Pellavasta on moneksi ja sen ajaton kauneus ihastuttaa vuodesta toiseen. Aina yhtä kaunis ja ihana se on ♡

      Poista
  6. Kaikki on niin kaunista; kukat, miljöö ja ompelukset.

    VastaaPoista
  7. Päivänkakaroiden kauneutta ei mikään voita tai tietysti tämä pikkuprinsessa pitsimekossaan on aivan lumoavan kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoistasi! 💓 Päivänkakkaratyttö pitsimekossaan on kyllä valloittava tapaus. 💕

      Poista
  8. Kauniit ompelukset ja kukat. Sinulla on silmää kauneudelle.

    VastaaPoista
  9. Pellava on kyllä niin ihana materiaali. Olen tykästynyt siihen lakanoissamme, jotka saimme lapsilta lahjaksi. Ostin jo uudetkit niin pehmeältä se tuntuu iholla, kaunista ryppyisenäkin.

    Ihania ompeluksia olet ehtinyt siellä tekemään. Ja kaukokatseinenkin olet ollut verhoja ommellessasi. Katselet jo pappilan ikkunanpuitteisiin! <3

    Päivänkakkarat ovat olleet äidilläni hääkimpussa 58 vuotta sitten heinäkuun 8. päivä. Silloin aamulla papin rouva oli käynyt kedolta kukat keräämässä kimppuun ja hääkukat olivat siinä. <3
    Meilläkin on tänä kesänä ollut tuossa savusaunan edessä isoja isoja rakastaa-ei rakasta -kukkia. Ne saavat kasvaa siinä mihin kasvavat. Siinä ne ovat juuri kaunneimmillaan! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisu ♡ Pellavalakanat ovat varmasti parasta mitä tiedän - niin kuin silkkiä ihoa vasten! 😍

      Monen asian suhteen katse tähyää jo tulevaan kotiin, niin näitäkin verhoja ommellessa. ♡ Kun vuosien haave on viimein käymässä toteen, intoa kaikkeen tekemiseen löytyy enemmän kuin aika antaisi myöten. 🤗 Ihana tehdä ja samalla haaveilla. 😍

      Ihanat hääkukat olleet äidilläsi! Papin vaimolla on ollutkin silloin ennen monenlaisia tehtäviä, toisin kuin tänä päivänä. He ovat toimineet seurakuntien äitihahmoina, esikuvina niin monessa. Arvostettua ja arvokasta on ollut heidän tekemänsä työ.

      Kesä jatkuu ihanan lämpimänä. Suvi sulostuttaa! 😍

      Poista
  10. Kiitos, Suvi! Mukava, että kävit täällä ja jätit jäljen käynnistäsi, se ilahduttaa aina 😙

    VastaaPoista
  11. Tuli mieleen kappale: "...lentää se päivänkakkaralla ja kylpee yhdeksän pilven alla ja pupuja sillä on pöydän alla ja perhonen korvanlehdellä". Päivänkakakkara on kyllä raikas kesän kukka, tuo lapsuuden mieleeni.

    VastaaPoista