lauantai 13. toukokuuta 2017

Ajatuksia onnellisuudesta


Koleat kevätpäivät ovat seuranneet toisiaan.
Kevät ei tänä vuonna kiirehdi.
Silti kaikki valmistuu ajallaan.
Kiirehtimättä. 
Kuten nuo pienet puutarhan sulostuttajat:
idän sinililjat, helmililjat, narsissit, krookukset ja kohta tulppaanitkin.
Sieltä ne työntyvät ylös maasta kylmää keliä uhmaten.
Eivät kavahda lumisateisia päiviä, 
koleaa tuulta eikä pakkasöitä, 
kuten me ihmiset.
Vaan avaavat nuppusiaan yksi toisensa perään elämän voimaan luottaen ja 
levittäytyvät sinisenä, keltaisena ja valkoisena mattona pitkin pihaa ja kukkapenkkejä.
Tuovat tullessaan ilon ja toivon kevään lämmöstä.
💛


Viimeaikoina olen pohtinut onnellisuutta.
Joskus onnen löytymiseen tarvitaan enemmän ponnisteluja, joskus riittää vähemmän.
Aina matka ei kulje omien suunnitelmien mukaan.
Tie saattaa olla mutkainen ja kuoppainen. 
Mäennyppylän takaa avautuu odottamaton maisema.
Aurinkokin vetäytyy pilveen.
Elämän varjoissa värit himmenevät.
Sumu estää näkemästä kauas.
 Silloin onnea täytyy etsiä läheltä.

 
Onni löytyy, vaikka taivas olisi pilvessä ja pilvet itkisivät elämän murheita.
Onneen ei loppujen lopuksi tarvita kovin suuria asioita.
Onni rakentuu pienistä palasista.

Joskus onneen riittää se, kun istuu sinitaivaan alla hetken ja
katselee kumpupilvien lipumista taivaankannella.
Joskus onni löytyy omasta puutarhasta:
kukista, linnuista, mullan tuoksusta.
Joskus onneen riittää tuulen hiljainen kuiske.
Ja kaikki on taas hyvin.


Minä löysin pienen onnenhippusen tästä kauniista, vanhasta kupista, 
joka tarttui mukaan kirpputorikierrokselta.
Pienestä, somasta kupista olen hörppinyt maitokahvia ja pohtinut elämää.
Ajatella, kahvia!
Minä, jonka ei koskaan pitänyt oppia juomaan tuota nautintojen juomaa.
Tuskinpa minä sen ylimmäksi ystäväksi koskaan tulen,
mutta tuollaisena pienenä tilkkana,
 pienestä posliinikupista juotuna, se on ihan hyvää. 




 Kupin takana vilahtaa valkoinen, pitkulainen tyyny.
Iltojen valoisuus on saanut aikaan sen, että kotiin tekee mieli laitella kesäisempiä juttuja. Niinpä, kun kevään kiireet hetkeksi hellittivät, päätin harrastaa ompeluterapiaa. Sain ommeltua muutamia uusia tyynynpäällisiä.
Valkoinen, pellavainen on yksi niistä.
Tykästyin.
Tuli hyvä mieli onnistumisesta.


Huomenna on äitienpäivä.
Kaikille äideille ja mummoille, jo oleville ja tuleville,
haluan toivottaa onnellista juhlapäivää!

Toivotaan, että kevätaurinko alkaa viimein lämmittää ja tuo kesän tullessaan.
💛

Lauantai-illan lempeyttä kaikille blogini lukijoille!

-Kaaru-

26 kommenttia:

  1. En minäkään ole juonut kahvia,vasta nyt opetellut sitä maistelemaan ja juomaan vähän.Mutta kauniita kuvia kuitenkin sulla täällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahvi jakaa mielipiteet. Minusta se on mustana äärimmäisen kitkerä, olipa se miten laihaa tai vahvaa tahansa. Maidon kanssa se oli yllättäen ihan hyvää!

      Kiitos, Aikku! 💛

      Poista
  2. Kaunis kuppi, kauniita kuvia ja kaunista tekstiä.
    Hyvää äitienpäpvää sinulle ja onnen hetkiä päiviisi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Annikka! 💛
      Arabian vanhat kupit kätkevät sisälleen tuhannet entisaikaiset tarinat. Niissä on ihana tunnelma! 😚

      Poista
  3. Olipa ihana postaus. Tässä on paljon ajattelemisen aihetta. Kiitos sinulle tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ansu, kiitos sinulle 💛
      Elämä on täynnä pieniä ilonaiheita. Joskus vain täytyy laskeutua tarpeeksi matalalle kyetäkseen näkemään kaiken kauniin ja ammentamaan voimaa siitä.

      Poista
  4. Kaunis kirjoitus. Ihana kuppi. Mummolassa oli joskus tuollainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Satu! 💛 Monenlaisia, monen värisiä vanhoja Arabian kuppeja oli minunkin mummolassani. Muistan, kun niitä lapsena ihastelin. Kului pari vuosikymmentä, kunnes samanlaisia alkoi näkyä kirppareilla. Muistot tulvahtivat mieleeni niitä katsellessani ja huomasin niiden lähtevän mukaani. Yhä edelleen niitä ostan, jos sopuhintainen kaunis yksilö tulee vastaan. Voinee sanoa, että kauniit, vanhat kupit ovat heikkouteni. 💛

      Poista
  5. Ihana kuulla sinusta, katsella herkkiä kuvia ja lukea kaunista kieltä! Olenkin jo vähän kaipaillut sinua, vaikka vain tämän blogin välityksellä sinut tunnen. Täällä blogissasi on aina niin kotoinen ja suloinen tunnelma. Aurinkoista ja onnellista äitienpäivää sinullekin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos sinulle, blogini lukija, kauniista sanoistasi. 💛 Että minua on ihan kaivattu - voi, tiedätkö miten paljon se lämmittää mieltäni ja kannustaa jatkamaan! Niin usein olen ajatuksissani ollut tätä blogia lopettamassa. Lämmin kiitos ajatuksistasi ja ihanaa kevättä sinulle! 💛

      Poista
  6. Ihanan kahvikupin olet löytänyt! Tuollaisesta ihanuudesta voisin melkein minäkin kahvia maistella ;) Kaunis on myös tuo tekemäsi tyyny. Ja kauniisti kirjoitit onnesta, niinhän se on, että onni löytyy läheltä, kun vain osaa sen siinä nähdä ja päästää lähelle. Kuvissa vilahaa tutun näköinen kirja. Juuri tuota samaista Pieni talo suuressa metsässä-kirjaa olen lukemassa tällä hetkellä meidän lapsille. Isoimmat varsinkin tykkäävät siitä hirmuisesti ja kirjasta onkin poikinut mielenkiintoisia keskusteluja entisajan elämästä. Ihanaa äitienpäivää sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuo kuppi oli jotenkin aivan erityisen kaunis. 💛 Tuli mieleen kesä ja kukkakedot ja yhä edelleen sama ajatus kulkee mukana joka kerran, kun tuosta kupista juon. Että voikin olla ihana, hyvän mielen kuppi! 😍

      Onni on merkillinen tunne. Välillä se on kadoksissa pitkän tovin ja sitten kun se taas löytyy, sitä näkee ja tuntee kaikkialla. Tunteen syntymiseen vaikuttaa niin suuresti oma mielentila. Mutta vaikka mielialat vaihtelevat, onnea tuovat asiat pysyvät. Onnen nähdäkseen täytyy kyetä riisumaan itsensä turhista huolista. Helpon kuuloista, mutta vaikeampi aina toteuttaa.

      Pieni talo suuressa metsässä- kirja ja se koko sarja on yksi sellainen kirjasarja, jota ei varmasti koskaan kyllästy lukemaan. Minulla tuo kirjasarja on englanninkielisenä ja aloitin taas yksi päivä lukemaan sitä läpi. Hauska sattuma, että sinäkin luet sitä lapsillesi juuri! Olin vielä aika pieni, kun isäni alkoi ostaa minulle niitä kirjoja synttärilahjoiksi ja tuliaisiksi matkoiltaan, kunnes lopulta kaikki oli kasassa. Harvat kirjat ovat sellaisia, jotka herättävät vielä vuosienkin päästä aina vaan uudenlaisia ajatuksia ja tunteita. Täytyypä itselläkin lukea seuraavaksi niitä lapsille ääneen. Ovat varmasti keskustelua herättäviä! 😚

      Kiitos, Eerika, ja ihanaa tätä viikkoa sinulle! 💛

      Poista
  7. Lämmintä suloista tekstiä. Ihana tuo tyynynpäällinen, tykkään.Onnellisuutta voi olla niin monikerroksista ja löytääppä se aina. Joskus joutuu/saa lapselle vastata, ettei äiti tiedä."Äiti, tuleeko meille vielä vauvoja" 💚Onnellista äitienpäivää blogiystäväni! T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirta, kiitos. 😍
      Onni on merkillinen tunnetila, kuten tuossa edellä jo Eerikalle kirjoitin. Ehkä se on niin, että meidän aikuisten elämä on usein niin huolien täyttämää, ettei onnelle löydy sijaa, vaikka se olemassa onkin. Tässäkin asiassa lapsi on meille esimerkkinä: hän luottavaisesti, lapsenomaisesti katselee elämää hetken kerrallaan ja iloitsee pienistä asioista. Huominen tuo mukanaan omat tunteensa, murheensa ja ilonsa, ja eilinen on jo mennyttä. Kun jaksaisi ja osaisi elää tässä hetkessä, onni löytyisi helpommin ihan jokaiseen päivään. Siinäpä oppituntia kerrakseen!

      Onnellista tätä viikkoa sinulle, Pirta! 💛

      Poista
  8. Herkkiä ajatuksia onnellisuudesta, Kaaru. 💛 Arjessa kun näkisi aina nuo pienet onnenhippuset, murheetkin vähenisivät. Siinäpä taito, jota täytyy opetella. Kiitos näistä kauniista ajatuksistasi ja ihanaakin ihanammista kuvista! Hyvää äitienpäivää sinulle!
    -SK-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kommentistasi ja ajatuksistasi, SK! 💛
      Tässäpä meille kaikille muistutukseksi ja oppitunniksi pala onnellisuuden aakkosia. Liian monesti meinaavat huolet ja murheet ottaa vallan ja kun sitten niitä jää taakseen katselemaan, ei näekään enää eteensä. Ja kun niin käy, saattaa jäädä näkemättä jotain kaunista ja onnellista.

      Onnellista tätä viikkoa sinulle!

      Poista
  9. Ihana lukea tekstiäsi. Kauniita ajatuksia ym.
    Minäkään en juonut kahvia ennenkuin yli 40 v. aloin juomaan tosi laihaa kahvia.
    Se jatkuu edelleenkin. Maistuu kuitenkin kahvilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, kiitos! 💛
      Nämä ajatukset nousivat omasta kokemuksesta, viimeaikaisista tunteista. Ei ole onnea aina täälläkään näkynyt. Piti ihan pysähtyä sitä etsimään.

      Kahvi menee maidon kanssa, laihana. Huomaan juovani sitä sitä silloin, kun teen ajatustyötä. Silloin sen kitkerä maku jää tiiviin ajattelun varjoon 😉 Nautintojen juomaksi ei siitä minulle ole.

      Poista
  10. Kiitos tärkeästä muistutuksesta! Tässä yltäkylläisyyden maailmassa onni ajatellaan helposti olevan vain suurissa ja mahtavissa asioissa ja siten pienet ja tärkeät asiat unohtuu.

    Äitienpäivä on jo illassa, mutta toivotan sinulle silti vielä hyvää äitienpäivää ja mukavaa ensi viikkoa! Kirjoittele taas, kun ehdit. Blogiasi on mukava lukea. :)
    t. M.R

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja kannustavista ajatuksistasi! 💛
      Totta, yksi hyvinvoinnin huonoja puolia on se, että aina täytyy pyrkiä kohti parempaa, kohti täydellisempää ja onnellisempaa elämää. Onnellisuus nähdään tiiviisti materiaan liittyvänä, elämyksien tuojana. Ja kun on valtavasti materiaa, on myös huolta siitä. Onni kääntyykin onnettomuuden tunteeksi. Voi, voi tätä ihmisyyttä..

      Poista
  11. Ihana kirjoitus! <3 Ja voi miten kaunis kahvikuppi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisa! 💛
      Minäkin tykästyin tuohon kahvikuppiin - kuin kesäinen kukkaketo! 😍

      Poista
  12. Kaunis postaus, kauniit kuvat, kauniita ajatuksia - niin kuin aina Sinulla. Kyllähän se joskus tuntuu, että onni ja onnellisuus on kadonnut elämästä, kun tuulet ja myrskyt riepottelevat. Mutta onneksi ihmisen mieli, tai ainakin minun mieleni, on sellainen, että se pyrkii löytämään sen ilon vaikeuksienkin läpi. Iloa lapsista, iloa kauniista tavaroista, iloa auringonsäteistä, linnun laulusta - milloin mistäkin.

    Ihana tuo tekemäsi tyynynpäällinen. Oletko ommellut siihen laskoksia vai miten sen teit? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi, Pikku Akka! 💛
      Nämä onnellisuus-ajatukset nousivat viimeaikaisista kokemuksistani ja tunnetiloistani. Onni voi olla pitkiäkin aikoja hukassa. Sitä täytyy etsiä, kääntää joskus kivetkin ylösalaisin, jotta se taas löytyy. Sellainen on ihmismieli. Ja ainakin minä huomaan etsiväni onnea joskus liian suurista asioista, niin että lopulta huomaan onnen ajautuneen yhä kauemmaksi. Onni on arkisissa asioissa. Ja niistä asioista todellinen onni on rakentunut, eikä niinkään rahan vastineista, kalliista lomista tai materiasta. Minäkin olen pyrkinyt ajattelemaan, että taakseen ei kannata jäädä katselemaan ja murehtimaan, sillä silloin saattaa jäädä näkemättä uudet mahdollisuudet ja pienet onnen tuojat.

      Tyynynpäällinen on kooltaan 30×60 cm. Etukappaleen keskelle ompelin 12 kapeaa laskosta ilmettä antamaan ja molemmille lyhyille sivuille tein rypytykset kaksinkertaisesta pellavasta. Pitkällä sivulla on piilovetoketju. 😊

      Onnellista tätä viikkoa Sinulle! 💛

      Poista
  13. Sinulla on taito kirjoittaa ja kuvata. Ilokseen täällä näitä lueskelee ja katselee (vaikka äitienpäivästä onkin jo aikaa) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauliina, sanasi lämmittävät mieltäni. ❤ Joskus sanat soljuvat sujuvasti ja kieli taipuu kauniiksi, toisinaan taas ei. Ihana kuulla, että viihdyit täällä ja jäit katselemaan aiempiakin postauksiani. Olet lämpimästi tervetullut vierailulle vastaisuudessakin 😚

      Poista