lauantai 28. joulukuuta 2013

Vielä hieman Joulua



 Joulu meni syöden, nauraen, löhöillen, lahjoja ihastellen, myöhään valvoen, yhdessä ollen. Oli niin mukava, kun saimme tänä vuonna pitää kotonamme jouluvieraita ja nauttia yhdessä Joulun tunnelmasta.  Nyt on mahat syöty pullolleen kinkkua ja kalkkunaa sekä muita jouluherkkuja koko seuraavan vuoden edestä.

Ulkoilla ei tänä Jouluna harmiksemme paljon voinut. Pihamaa muuttui nimittäin jouluaattona sateisen sään vuoksi sellaiseksi luistinradaksi, että sinne olisi ollut jopa hengenvaarallista mennä. Ja talosta ei löytynyt hiekoitushiekkaakaan, joten kaivettiin sitä sitten kohmeisesta maasta miesvoimin ylös sen verran, että saatiin pahimmat paikat hiekoitettua. Eipä silti, ei tuohon näihin päiviin jatkuneeseen sateeseen ole paljon mieli tehnyt mennä. Onhan tuota tekemistä riittänyt sisälläkin. Lasten kanssa kokosimme myöhään yöhän saakka joulupukin tuomat pikkulegot heti jouluaatto-iltana. Kylläpä niistä tulikin hienoja rakennelmia! Niillä onkin leikitty siitä lähtien joka ikinen päivä. Taisivat ollakin oikein osuvat lahjat. Ajattomat ja kestävät.

Joulukorttejakin tuli tänä vuonna yllättävän paljon. Tyrkkäsin ne tuohon keittiön oviaukon listan ja seinän väliin, kun en parempaakaan paikkaa keksinyt. Oikeastaan ihan hyväksi paikaksihan tuo osoittautuikin. Siitä ne näkyvät ja siitä niitä on voinut ihastella ohi kulkiessaan. Joulukortteja on niin mahdottoman mukava saada. Kunnon "vanhan ajan" postia. Lämmittää niin kovasti mieltä, meitä on muistettu! Kiitokset ihanista korteista kaikille! 

Mukavia välipäiviä ja onnellista tulevaa vuotta! Otetaan uusi vuosi ilolla vastaan ja toivotaan, että se olisi tätä vuotta parempi. Painetaan samalla syvälle muistin sopukoihin kaikki tänä vuonna tapahtuneet onnelliset asiat, että on niitä ihania muistoja pujotettavaksi elämämme helminauhaan. Ja jatketaan edelleen haaveiden ja unelmien pilvilinnojen rakentelua. Niiden voimalla jaksamme, vaikka tulevaisuus onkin meille avoin ja tuntematon.


tiistai 24. joulukuuta 2013

Joulurauhaa




"Tuoksuu Joulu kanelilta,
kuuselta ja omenilta.
Maistuu ihan punaiselta, 
lämpimältä halaukselta.
Tuikkii tuvan kynttilät, 
tuoden muistot lämpimät."

Tunnelmallista ja Rauhallista Joulunaikaa kaikille blogini lukijoille! 


maanantai 23. joulukuuta 2013

Pihasaunan tunnelmaa


Tänään kävin laittamassa pihasaunan pukuhuoneeseenkin hieman joulutunnelmaa. Valkoinen pyöreä pieni peilikin pääsi viimein seinälle. Ostin sen käydessämme Vuokatissa. Siellä osuin sattumalta suloiseen sisustusliikkeeseen nimeltä Lumililja. Kyllä vain siellä olikin kaunista! Suureen aitasta löytyneeseen emalimukiin istutin valkoisen hyasintin sulostuttamaan tuoksullaan joulusaunassa kävijöitä. Havujakin asettelin oven eteen, kuten vanhaan aikaan oli tapana tehdä. Ja kynttilät! Kyllä vain niillä saa ihanan tunnelman luotua mihin vain.




Vettä ja räntää on satanut tänäänkin. Ja lumet vähentyneet. Onneksi lunta on kuitenkin sen verran paljon (kuten kuvistakin voi nähdä), ettei se huomiseen mennessä ehdi sulaa kokonaan pois. Kaikesta loskasta ja sateesta huolimatta mieli on ihan jouluinen. Meillä kaikilla. 




sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Tuokiokuvia+pikeerin ja kuuman marengin valmistusohjeet


Niin syttyivät kaikki neljä kynttilää meidänkin adventtikynttelikköön tänään. Joulu on jo ihan ovella. Mukava oli tänä iltana hiljentyä neljännen adventin viettoon kauneimpien joululaulujen merkeissä. Pysähtyä miettimään Joulun todellista merkitystä. Kaiken tämän nykyajan kaupallisuuden keskellä Joulun oikea sanoma usein laimenee tai unohtuu jopa kokonaan. 



 Ulkona on satanut koko päivän vettä. On meillä sentään luntakin ja lisää on luvassa, joten Joulusta ei meilläpäin ainakaan tule musta. Muutamia tuokiokuvia räpsin testaillessani uuden kameran asetuksia. Takkaankin isäntä sytytteli pienet tulet, ihan vain tunnelman vuoksi. Huomenna ajattelimme tehdä vielä karjalanpiirakoita ja kinkkupasteijoita. Sitten jäämme kaikesta tekemisestä joululomalle ja odottelemaan kaukaisia jouluvieraita kotiimme saapuvaksi.

Lopuksi laitan tähän alle vielä aiemmin tänään lupaamani pikeerin ja kuuman marengin ohjeet:

Royal icing eli pikeeri:

Pikeeri valmistetaan kananmunanvalkuaisesta, tomusokerista ja sitruunamehusta. Kananmuna-allergikot voivat käyttää valkuaisen sijaan viinikiveä, jota löytyy apteekista. Hyvin kattava ohje pikeerin valmistukseen löytyy Mansikkamäki- blogista eli täältä, joten en viitsi sitä uudestaan tähän kirjoittaa. Kun menet kyseisen linkin kautta tuolle sivulle, kelaa sivua kohtaan pipareiden koristelu. Sieltä löytyy selkeä ohje kuvineen kaikkineen pikeerin valmistukseen. Onnea matkaan!

Kuuman marengin valmistusohje löytyy puolestaan Merjan leivonta- blogista eli täältä. Sitä voi käyttää siis piparitalon kokoamiseen, jolloin saadaan tavanomaisen ruman ja ruskean sulatetun sokerikiinnikkeen sijaan muhkea ja kaunis kiinnike. Ja maku on herkullinen!


Joulukuusen koristelu ja piparitalon rakennus


Tänään onkin jo 4.adventti. Enää kaksi yötä Jouluun. Lapset laskevat öitä. Hienoista jännitystä alkaa olla ilmassa. On pitänyt keksiä kaikenlaista tekemistä lapsille, jotta aika ei kävisi turhan pitkäksi. Viime viikolla toimme joulukuusen sisälle ja koristelimme sen. Tänä vuonna kuusessamme onkin paljon omatekoisia koristeita. Teimme myös piparitalon, jonka kokosimme samantien. Koristeluun käytin ensimmäistä kertaa pikeeriä (royal icing) tavanomaisen vesi-tomusokerikuorrutteen sijaan. Pursotukset onnistuivatkin pikeerillä paljon paremmin nyt kuin aikaisempina vuosina. Mikä parasta, ollessaan oikean paksuista, pikeeri ei valu ja sillä pystyy tekemään hyvinkin yksityiskohtaisia pursotuksia. Tästä talosta tulikin oikea Hannun ja Kertun talo! Voisipa se olla jopa pienoismalli meidänkin talosta, vaikkei ihan täysin samanlainen olekaan.

Piparitalon kokoaminen onkin sitten toinen juttu. Miten ihmeessä sen onnistuisi tekemään niin, ettei talo näyttäisi siltä, kuin se olisi notkollaan johonkin suuntaan. Pitäisi varmaan useammin tehdä näitäkin taloja, jotta siihen harjaantuisi. Ensi vuonna taidan kokoamiseen käyttää kuumaa marenkia, jonka ohjeen sain serkultani viime vuonna, mutta unohdin kokeilla sitä nyt. Ensinnäkin se näyttää paljon paremmalta kuin tuo tavanomainen sulatettu sokerikiinnitys ja maistuu erittäin hyvälle.

Karkitkin tätä projektia tehdessä loppuivat kesken, joten kuistin räystäs jäi ilman koristeita, mutta nehän ehtii siihen vielä laittamaan, jos jaksaa :) Ohjeet sekä kuumaan marenkiin että pikeeriin laitan tänne blogiinkin joskus kunhan ehdin. 





maanantai 16. joulukuuta 2013

Tonttusia siellä ja tonttusia täällä


Yöllä oli satanut taas vähän uutta lunta. Ja tänään onkin sitten plussakeli. Iltapäivän hämärässä kävin sytyttelemässä pihalyhtyjen kynttilät ja ripustelemassa näitä aiemmin lasten kanssa askarreltuja tonttu-ukkoja pihan koristukseksi. Laitoin niitä useampaan eri paikkaan kolmen koplassa. Ensimmäisen kolmikon ripustin pihakoivun oksaan. Kuvatakin yritin, mutta sen verran ne hennossa tuulessa keinahtelivat, ettei noista kasvokuvia ehtinyt saada. Ujojakin taitavat olla, kuten tontut yleensä :)  




Riukuaidan kannatinkeppiinkin pääsi eräs niistä keinahtelemaan ja kaksi muuta istumaan aidan päälle. Saunan ylisille vieville tikapuillekin istutin oman kolmikkonsa. Viimeisen kolmikon kuvasin tuossa pihasaunan seinän vierustalla olevan tuijan juurella, mutta ripustin ne kuitenkin roikkumaan puuvajan ovenpieleen ja valokatkaisijaan. Siellä ne sulostuttavat joka kerta puunhakijaa ja nostattavat hymyn korviin. On mukava laittaa joulun tuntua muuallekin kuin sisätiloihin. Ei suuria ja massiivisia katseenvangitsijoita, mutta tällaisia pieniä söpöjä yksityiskohtia :)

                         



lauantai 14. joulukuuta 2013

Chocolate chip cookies - suklaahippukeksejä


       

Tänään leivoimme jälleen. Kuten jo monena päivänä menneellä viikolla. Jotenkin näin Joulun alla innostun aina leipomaan ja kokeilemaan kaikenlaista uuttakin, vaikka tavallisesti leivon melko harvoin. Tehtiinpä siis näitäkin verrattomia, aitoja amerikkalaisia suklaahippukeksejä Jouluksi. Toki niitä maisteltiin jo heti tuoreeltaan. Ovat kuulkaa niin hyviä, että vievät kielen mennessään. Mutta mikäpä sellainen ei hyvää olisi, joka sisältää paljon rasvaa ja sokeria ;) 

Syötävät joululahjatkin olisivat ihania. Jos vain sukulaiset asuisivat lähempänä, olisi mukava tehdä heille vaikkapa tällaisia pikkuleipiä joululahjoiksi. Eikä paketoinninkaan tarvitsisi tuon alemman kuvan kummempi olla. Ehkä sellofaaniin olisi koko pino hyvä vielä pyöräyttää ja se olisi siinä. Uskoisin, että tuon kaltaisesta lahjasta olisi varmasti iloa saajalleen.

Ohje näihin suussasulaviin suklaahippuherkkuihin on seuraavanlainen:

Chocolate chip cookies

  • 250 g voita tai margariinia
  • 2,5 dl sokeria
  • 1,9 dl fariinisokeria
  • 1 kananmuna
  • 6dl vehnäjauhoja (osan voi halutessaan korvata kaurahiutaleilla)
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 0,5 tl suolaa
  • 300-350 g suklaahippuja tai pieneksi paloiteltua tummaa suklaata 
Vatkaa rasva ja sokerit vaahdoksi. Sekoita joukkoon kananmuna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinan joukkoon. Lisää lopuksi suklaahiput ja sekoita. 

Nostele taikinasta kokkareita leivinpaperin päälle uunipellille. Jätä reilusti leviämisvaraa! 


Paista uunin keskitasolla 190 asteessa n.6-8 minuuttia. Keksit ovat kypsiä, kunnes ne ovat aavistuksen ruskistuneet. Keksit saavat jäädä keskeltä hieman kostean näköisiksi. Älä pidä uunissa kovin paljon kauemmin kuin ohjeessa sanotaan, niistä tulee muuten liian kovia. Tarkoitus on, että ovat jäähtyneenäkin hieman tahmeita rakenteeltaan. Keksien rakenne kovettuu jäähtyessään, joten anna niiden rauhassa jäähtyä tovi ennen tarjoilua. 

perjantai 13. joulukuuta 2013

Joulukoristeita sekä puuvillaneulosmekkosia


Tänään askartelin pitsireunaisia, kakkupaperisia pieniä koreja. Nämä suloisen romanttiset korit taitavat päätyä meillä joulukuusen koristeeksi, kunhan sellainen ensi viikolla (toivottavasti) saadaan haettua tupaa koristamaan. Yhtä lailla näistä koreista voisi tehdä herkkukoreja täyttämällä ne pähkinöillä ja rusinoilla tai joulukaramelleilla. Näitähän voisi ripustaa vaikkapa oven ripaan ikivihreä oksa sisällään jouluiseksi koristeeksi tai ihan sellaisenaankin ne olisivat kauniita yksityiskohtia sisustuksessa.

Korit valmistuivat tuota pikaa. Tarvitaan siis vain pyöreitä, pitsireunaisia kakkupapereita, liimaa ja pätkät jotain kaunista nauhaa kantokahvoiksi. Itse leikkasin pienet palat pitsiä kantokahvoiksi, sitä kun sattui olemaan metritolkulla kaapin kätköissä. Sitten leikkasin pyöreän kakkupaperin neljään osaan ja liimasin kunkin palasen tötterön malliseksi. Sitten vain pitsinauha kantokahvaksi ja korit olivat valmiit! Helppoa ja nopeaa :)


Viikko sitten (viikoittaisessa käsityöillassa, jossa käyn) valmistuivat puuvillaneulosmekko ja -hame. Mekko on kokoa n.80/86cm ja hame n.104cm. Mekon kaavan piirsin jo olemassa olevasta ostovaatteesta, jota hieman suurensin. Hameen kaavan olen muutama vuotta sitten piirtänyt vapaalla kädellä ja muokkaillut sitä suuremmaksi ja pienemmäksi aina tarpeen mukaan. Hameen vyötäröresorin sisään pujotan vielä nauhan, joilla vyötärönmittaa voi säätää. Mustapohjaisen puuvillaneuloksen tilasin jonkin aikaa sitten Majapuusta

Keltaiset ja punaiset puuhelmet sopivat kuin vasara naulankantaan tuon mekon kanssa. Näitä puuhelmikoruja meiltä löytyy varmaan kaikissa sateenkaaren väreissä. Niitä olemme pujotelleet lasten kanssa aina silloin tällöin kun he ovat poteneet tekemisen puutetta. Mukavaa pientä askartelua itsellekin. Näitä tämänkaltaisia puuhelmiä löytyy isommissa ja pienemmissä purnukoissa lähes jokaisesta paremmin varustellusta vähittäistavarakaupasta. Itse olen varaston täydennystä ostanut mm. S-marketista.

Viime yönä oli myrsky riehunut eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Meille asti, tänne pohjolaan, myrsky ei niin raivoavana koskaan tullut. Lunta tosin oli satanut senkin edestä! Eilen näytti pahasti siltä, että kaikki aiemmin sataneet lumet sulavat pois. Vettä tuli nimittäin taivaan täydeltä ja lämpötila pysytteli reilusti plussan puolella. Nyt on taas muutama pakkasaste ja maisema niin kauniin talvinen. Tulkoon Joulu!

torstai 12. joulukuuta 2013

Joulukorttipaja ja uusi kello

           

Tänä vuonnakin oli tarkoitus lähettää sukulaisille ja ystäville päivitetty kuva lapsistamme joulukortin muodossa, mutta se suunnitelma vesittyi kameran hajoamisen myötä. Siitä syystä täällä blogissakin on eletty hiljaisempia aikoja. Nyt on uusi kamera kuitenkin ostettu ja kuvaaminen on taas mahdollista :) 

Joten koska ensimmäinen suunnitelma kariutui, täytyi väsätä pystyyn korttipaja ja tehtailla muutama kortti lähimmille sukulaisille. Ihana olisi ollut näitä tehdä enemmänkin, niin että olisi kaikille ystävillekin ollut omatekoinen kortti, mutta koska aikaa eikä materiaalejakaan enempää ollut, täytyi valmiita kortteja ostaa kaupasta ja lähettää niitä omatekoisten sijaan. Mutta ajatus lienee korttien lähettämisessä kuten kaikessa muussakin lahjomisessa se tärkein. 

Oikein ihania joulukuun päiviä ja Joulun odottelua kaikille! Omaan Joulun odotukseen on jo vuosia kuulunut positiivareiden joulukalenteri. Se on hyvän mielen joulukalenteri, joka piristää päivää varmasti. Käykäähän kurkkaamassa, jos ette ole vielä tutustuneet. Löytyy täältä.
                             

Ja sitten, mitä ihanaa löysinkään joululahjaostoksilla ollessani. Tämän valloittavan kellon löysin torppamme tuvan seinää koristamaan. Joululahjaksi ostin tämän itselleni, mutten malttanut heittää tätä pukinkonttiin odottelemaan Jouluaattoa, vaikka alunperinen tarkoitus niin olikin tehdä. Seinällehän se oli heti saatava. 

Ja miten ihanan iso se onkaan! Halkaisijaltaan on yli puoli metriä, jopa 60 senttiä! Eikä ollut minun kukkarolleni kallis. Vastaavanlaisia olen jo pitemmän aikaa ihastellut, mutta lähemmäksi sataa euroa en ole ollut valmis seinäkellosta maksamaan. Vaikka olisikin puinen. Tämä kello oli iloinen löytö Halpa-Hallista. Kehykset ovat metallia. Mutta sillä ei ole mitään väliä, kunhan on kaunis. Ja sitä tämä kyllä on!

Pilvityynyjä




Pilvet ovat kuuluneet lastenhuoneen sisustukseen jo jonkin aikaa. Tätä somaa elementtiä on tavattu jos jonkinlaisessa muodossa. Koska meillä ei kyseistä elementtiä lastenhuoneessa vielä ollut, päätin kokeilla pilvityynyjen ompelua. Ihan söpöjähän noista tuli. Hieman tuo muoto kaipailisi kohennusta, mutta ensimmäiset tyynyt olkoon nyt tuollaiset. Vaikka toisaalta, harvoinpa taivaalla seilaavat hattarapilvetkään ovat muodoltaan symmetrisiä, joten ei pieni muotopuolisuus taida minua haitata. Leikkimökkiinkin ajattelin näitä ommella. Toimittavat samalla peuhutyynyjen virkaa. Lapset olivat aivan innoissaan näistä. Taisivat unikavereiksi nämä omia. Sieltä ne nimittäin löytyivät vällyjen alta, kun etsiskelin niitä kuvausta varten :)

Somat puuvillakankaat näihin löytyi omasta takaa. Punakuvioinen, joka aiemmin toimitti verhon virkaa, löytyi kerran kirpparilta ja keltakuvioinen, aiemmin lakana, on talomme entisten asukkaiden jäämistöä. Täytteeksi hyödynsin vanut vanhasta tyynystä, joka oli jo aika päiviä sitten muhkeutensa menettänyt eikä näin ollen enää palvellut nukkumistarkoituksessa. 

Kotoisia puuhia Joulua odotellessa


Koti on hiljalleen pukeutunut Jouluun. Kynttilöitä on poltettu lähes jokaisena iltana ensimmäisestä adventista lähtien. Ne kuuluvat niin lähtemättömästi tähän vuodenaikaan. Tuomaan suloista valoaan tähän pimeyteen, johon silmä ei meinaa millään tottua. Vaikka toisaalta, kumman äkkiä hurahti marraskuu. Ehkäpä se johtui siitä, että silloin paistoi tavallista useampana päivänä aurinko eikä vesisateitakaan juuri ollut. Ja nyt on jo Joulu ihan nurkan takana. Kultainen Joulu. Toivotaan, ettei Joulusta tulisi ihan musta. Jospa sääherra heittelisi puuterilunta pitkin tannerta. Olisi maa puhtaan valkoinen.

Hyasintit asettelin aitasta löytämääni herttaiseen lasiseen kakkuvuokaan. Hieman multaa ympärille eikä se muuta tarvinnut. Somia kuin mitkä. Olipa yksi avannut kukkansakin toissa yönä. Ja mikä huumaava tuoksu! 

     

     
Pipareitakin meillä on leivottu ja muutamia muitakin jouluherkkuja. Lasten kanssa näitä leivoin ja ajattelin, että heidän ehdoillaan mennään tämä Joulu. Liian monesti kaikenlainen hässäkkä Joulun alla saa mielen kiireiseksi. Miksi jouluvalmisteluista pitäisi ottaa turhan suuri taakka, kun vähempikin hämmentäminen riittää. Tänä vuonna meidän Joulussa asuu rauha. Sytytetään kynttilöitä niin ettei nurkkiin mahdollisesti kerääntyneet villakoirat sieltä erotu. Tunnelmoidaan, herkutellaan ja nautitaan yhdessä olosta. Rauhoitutaan.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivä


Tänään sytytimme kaksi kynttilää, 
Suomen itsenäisyyden kunniaksi.
Kiitollisia saamme olla vapaasta isäinmaastamme!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

maanantai 2. joulukuuta 2013

Herttaiset tonttutytöt sekä veikeät tonttupojat



Tänään askartelimme lasten kanssa jouluisia koristeita. Materiaalitkin löytyivät onneksi omasta takaa, joten näiden takia ei tarvinnut kauppaankaan juosta täydennystä hakemaan. Tonttutyttöjen vartalot on muotoiltu tuollaisiksi hivenen kartion mallisiksi tyhjistä vessapaperirullista. Päiksi löytyi sopivan kokoiset puuhelmet ja vartalon täytteeksi levyvanua. Päälle tilkkukorista pengotuista puuvillatilkuista mekot ja hatut. Hiukset puuvillanarusta. Ja kas, siinä ne nyt napottavat keittiön peilin päällä, iloisina, onnellisina. 

Tonttupoikiin ei paljon rakennustarvikkeita tarvittukaan. Käpyjäkään ei tarvinnut itse kerätä. Sen oli puolestani tehnyt kotimme entinen omistaja. Niitä löytyi aikamoinen läjä liiterin siistimisen/korjaustöiden aloittelun yhteydessä. Päiksi löytyi omasta takaa askartelupalloja, styroksisia. Kaulahuiveiksi kietaistiin palanen punaista askarteluhuopaa, samaa huopaa käytettiin myös lakkeihin. Silmät, nenät ja suut piirrettiin permanent-tusseilla, jotta kestävät vettä. Näitä on tarkoitus ripustaa näet pihalle. Onnistuneet ovat näiden ilmeet. Lapset sen keksivät. Ihan niin kuin ne nauraisivat silmät sirrillään jollekin hauskalle jutulle. Höpsöt tontut. Näiden lakkien kärkeen ajattelin pujottaa vielä pätkän narua, jotta saadaan niitä roikkumaan lintulaudalle, puupinon kylkeen, pihasaunaan ja pihakoivujen oksille. Pienet joulutunnelman luojat. 

Uuninlämmityspäivä kera perunarieskojen ja enkelitorttujen




Siitä se päivä alkoi. Uunin lämmityksestä. Yöllä oli pakkasherra hiipinyt hiljaa yli tienoon, hätyytellyt koviakin pakkaslukemia. Olipa heitellyt pitsireunaisia kuurankukkasiakin aitan ja leikkimökin ikkunoihin ja verhonnut koko luonnon hennolla lumiharsolla. On niin kaunista, kuulasta ja aurinkoista tänään. Pakkasherra saa ihmeitä aikaan. Torpassa tuntui hentoinen viileys, joten kipin kapin täytyi lähteä hakemaan puita, sytytellä tuli pesään. Nopeasti lämpeni kotikolo. Samoilla lämmöillä paistuikin herkullinen perunarieska ja vähän myöhemmin vielä hurmaavat enkelitortutkin. Ja kello on vasta kymmenen. Taidan tehdä vielä piparitaikinan.