Nukkeleikkejä

Lasten leikit kulkeutuvat usein olohuoneeseen tai keittiöön.

Monesti sinne, missä äitikin. :)

Siinä sitä sitten touhutaan rintarinnan,

lapset leikeissään ja minä omissa askareissani.

Olen antanut lelujen ja leikkien kulkeutua ja vaihtaa paikkaa.

Minusta on ihana, että leikkivät,

sillä leikkihän on lapsen päätyö.

❤

Ja sitäpaitsi, 

aika mukava niitä leikkejä on sivusta seurata. :D

Tämänpäiväisiin kahvilaleikkeihin lapset saivat viimeinkin uudenuutukaiset teepussit 

suojapusseineen, jotka ompelin viime viikolla ompeluinnostuksissani. 

Mintun- ja ruusunmakuisia teelajikkeita pusseista tuntui ainakin paljastuvan. 😉

**** **** ****

Viimeviikkoinen ompeluinnostus sai alkunsa toiveesta ommella nukeille uusia mekkoja. 

Kankaat valittiin yhdessä ja niiden valmistumista jäätiin innolla odottelemaan.

Jotain niistä jäi silti puuttumaan, sillä kovin suuria ylistyssanoja ne eivät valmistuttuaan ilmoille kirvoittaneet. 

Olivat ne silti "ihan kivat." 

😊

Nuket saivat ylleen uudet essumekkonsa ja sopiviksikin ne todettiin.

Sitten kuului suloinen toive:

"Äiti, voisitko ommella niihin nuken ruokalappuihin sellaisia hörpylöitä...

...sellaisia prinsessavauvojen ruokalappuja?" 

P R I N S E S S A V A U V O J E N   R U O K A L A P P U J A. 

Sydän melkein suli siitä! 😍

Ruokalaput saivat hörpylänsä, vaikka hetken aikaa piti miettiäkin, mihin sellaisia ompelisin.

Ja pikkuäidit olivat aivan haltioissaan: "Nämä on just sellaisia, kuin haluttiinkin!"

Mitäpä ei äiti tyttärilleen tekisi.

❤

Kahvipöytään oltiin aseteltu tarjolle herkullisten muffinsien ja leivonnaisten lisäksi myöskin terveellisempi vaihtoehto: hedelmäsiivuja.

Näitä virkkailin viime syksynä täydentäessäni lasten leikkiruokavarastoja. 

Niistäpä muistuikin mieleeni virkkaamani unelmatortut ja muut herkut, 

mutta jonnekin piiloon olivat sujahtaneet, sillä en niitä tähän hätään mistään löytänyt. 

Tosin eipä olisi tainnut herkkuja notkuva pöytä jaksaa sellaisia enää kantaakaan. 😉

Täytynee tehdä niistä joskus kokonaan oma postauksensa.

Mekkokangastilkuista innostuin värkkäämään ruusukkeita niin mekon koristeeksi kuin hiuspannoiksikin. Kyllä näillä mekoilla kelpaa kahvilassa istua!

Pitkän kahvilapäivän päätteeksi nukkevauvat peiteltiin nukkumaan ompelemieni tilkkutäkkien alle puisen kehdon suojiin, jonka hiljainen keinunta tuuditti vauvat unenmaahan matkaamaan. 

Niin päättyi kahvilaleikki tältä päivältä ja lapset riensivät ulos laskiaismäkeen.

Taidanpa tekaista laskiaispullat ja lämpimät teet ulkoilijoita odottamaan.

❤

Mukavaa laskiaistiistai-iltaa kaikille täällä piipahtaville!

-Kaaru-

Kaavat nuken mekkoihin, ruokalappuihin ja teepusseihin löytyvät kirjasta: Mekkotehdas.
Hedelmäsiivujen ohjeet taisin napata mukaani Prinsessajuttu-blogista, klik!
Ruusukkeet ja tilkkutäkki omaa käsialaani.

Arvonnan voittaja

Pahoittelut heti alkuun, etten ehtinyt jo aiemmin viikolla ilmoitella täällä blogissani ystävänpäiväarvonnan voittajaa, vaikka arvoinkin voittajan jo heti tuolloin ystävänpäiväiltana. 

Meille rantautui ikävä vatsapöpö, joka on pitänyt meitä otteessaan koko tämän viikon. 

Tympeä tauti, mutta lapsiperheessä jotenkin hirveän tavallinen vieras. 

Jospa tämä tästä pian helpottaisi!

❤ ❤ ❤

Ystävänpäiväarvonnassa arpaonni suosi tällä kertaa sinua, 

MARIKA'S

PARHAIMMAT ONNITTELUT!

❤

Laitan sinulle pikimmiten viestiä voitostasi, niin saadaan kaunis Greengaten lattemuki matkaan.

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! 

Ja sydänlämmin kiitos kaikista ihanista ajatuksistanne, joita olitte jättäneet kommenttienne yhteyteen. Kauniita, herkkiä ajatuksia ystävyydestä, yhdestä elämän suurimmista voimavaroista. ❤ 

❤ ❤ ❤

Tänään sunnuntaina on ystävänpäiväviikon viimeinen päivä.

Koko viikon olen ihastellut helmikuisia päiviä, joiden kauneus on saanut monta kertaa huokaamaan ihastuksesta. Päivät ovat olleet kuin luotuja ystävänpäiväviikon päiviksi.

Aamut ovat valjenneet heleinä, keväisinä

ja illalla taivas on ruskottanut ystävänpäivänvärisenä

punaisen eri sävyissä.

Luonto alkaa pienin askelin herätä talviuniltaan, olemme menossa kohti kevättä!

"Kuukausia apeana murjottanut taivas

luovuttaa lopulta

muistaa pitkästä aikaa

että ilokin on olemassa

riisuu harmaat laahuksensa

pukeutuu heleimpään sineensä

kuningatarviittaan.

Antaa auringolle

täyden vallan hymyillä

säteillä

rakastaa palelevaa maata

ilahduttaa

iltaruskonsa koko kauneudella.

Ja vielä yöllä kaikki tähdet

ilosta vilkuttavat."

-M.Leinonen-

Uusi viikko on kohta alkamassa uudenlaisine näköaloineen.

Toivon sinulle, blogini lukija, aurinkoista uutta viikkoa

ja iloa jokaiseen päivääsi!

-Kaaru-

Ajatuksia ja runoja ystävyydestä

Helmikuun 14.päivä. Ystävänpäivä.

Aamupäivän hiljaisuudessa ajatukseni lentävät ystävien luokse.
Tänään erityisesti heitä kaikkia ajattelen. Tänään on aikaa ajatuksille ystävyydestä.

Rinnallani, elämän eri vaiheissa, on kulkenut pieni joukko ystäviä,
joiden kanssa olen saanut kokea aitoa ja vilpitöntä välittämistä
sekä mutkatonta kanssakäymistä.
 Heidät, elämän antaja, on suonut minulle lahjaksi.
Heistä kaikista olen äärettömän kiitollinen.

Heidän luonaan ajatukseni viivähtävät muulloinkin kuin tänään,
sillä jokainen päivä on ystävänpäivä.
Aina toisinaan kaipaan heitä teekupposen äärelle
jakamaan arjen iloja ja suruja, tuomaan
arjen harmauteen tuulahduksen valoa!

Mieltäni lämmittää kuitenkin tietoisuus 

siitä, että he ovat olemassa,
vaikkakin aikojen ja matkojen päässä,

mutta silti lähellä.

Sydämessä.

💜

Mistä tuntee ystävän?

Me kaikki tarvitsemme ystäviä. Rinnallakulkijoita, joiden kanssa voimme kokea syvää ykseyttä.
Ystävyys on molemminpuolista hyvän tahtomista, joka perustuu luottamukseen.
Hyvä tahto välittyy yhdessä olemisessa, toisen pyyteettömässä huomioimisessa, ajatuksissa ja teoissa. Hyvä ystävä kulkee rinnalla elämän kaikissa vaiheissa, niin iloissa kuin suruissakin.
 Hän on iloinen ja onnellinen, sydämestään saakka, toisen saavutuksista ja onnesta. Hän on aidosti kiinnostunut toisen asioista, mielipiteistä ja elämästä kaikkinensa. Hän ei kavahda elämän murheita, vaan nostaa ja kantaa niiden yli ja auttaa löytämään ratkaisun elämän solmukohtiin.
Ja kun ystävän kanssa taas tavataan, pitkänkin erossaolon jälkeen,
palataan istumaan saman ystävyyden nuotion äärelle,
jolta kuukausia tai vuosia sitten lähdettiin.
Ja on kuin erossaoloa ei olisi ollutkaan.
💜

 "Ystävyytesi on maa allani, taivas ylläni.
Se on polku, joka vie lähteen luo.
Se saa varjotkin sädehtimään valoa."

Viimevuosien aikana olen saanut elämääni sellaisia ihmisiä,
joiden kanssa on ollut heti tavattoman helppo olla.
Se on suuri ihme ja kiitoksen aihe, sillä ajattelin usein, etten kykene elämän haavoittamana luomaan enää uusia ystävyyssuhteita. Elämä oli muutamien pettymysten vuoksi tehnyt varovaiseksi.
Aikuisuudessa ei ole muutenkaan enää niin helppoa luoda uusia ihmissuhteita
kuin joskus nuorempana.

Siksi olenkin monta kertaa kyynelsilmin ihmetellyt, miten elämänpolut saattoivatkin kulkea niin,
että sen varrella kaikesta koetusta huolimatta kohtasin ihmisen,
 kaukaa tuntemattoman, mutta läheltä niin tutun.
Sielunystävän.

Maaria Leinosen runot ovat sanoittaneet tunteitani usein,
kun olen elämän ja ystävyyden ihmeen äärellä ollut.
Hänen runoissaan sanat soljuvat kauniisti,
niissä on paljon tunnetta.

Tähän loppuun,

sinulle,

Ystäväni,

kirjoitan niistä muutamia kauneimpia
❤


"Missä maassa
millä tähdellä kohtasimme
missä metsässä huojuimme
millä niityllä kasvoimme kukkina rinnakkain.
Kulkivatko sielumme
samojen usvien läpi
saman ikävän kantamina

ja nyt
tällä tähdellä
tällä polulla kohdatessamme
sielumme samaa sukua
löysivät levon toisissaan."

***  ***  ***

"Ajattelen sinua tänään.
lämmöllä ajattelen
ja ilolla.
Vaikka kaukana -
mutta ajatus ei mittaa matkaa
ei myrskyä pelkää.

Ei esteet erota
ei vuodet vieroita
kun ystävä ainutkertainen
ajatuksenkantaman päässä.

Ajattelen sinua tänään
juhlassa ja arjessa ajattelen
ilossa ja täyttymyksessä
surussa ja pettymyksessä.
Ajattelen sinua tänään
lämmöllä ajattelen

ja ilolla!

***  ***  ***

Ystävä:
ystävä on hän,
jonka kanssa voi vaieta pitkään,
kuunnella hiljaisuutta,
lintuja,
tuulta,
myrskyn raivoamista oudossa metsässä
katsoa kynttilänliekkiä,
auringonlaskua,
pimeää yötä.

Ystävä on hän,
jonka kanssa saa kulkea omaan tahtiin
eikä toinen sano:
nopeammin, nopeammin
astu jälkiini, olemme pikemmin perillä!

Ystävän kanssa,
taival,
matkanteko,
viivähtäminen,
yhtä tärkeää kuin perillepääsy.
Tai tärkeämpää.

***  ***  ***

Olen tässä lähelläsi.
Tänään. Nyt.
Tähän jään, viivähdän.
Odotan, että sinäkin.
Että pysähdyt -
vaikka ilman sanoja.
Tunnemme vain läheisyyden.
Ja että kohtaamme.

***  ***  ***

Kaiken päivää ajattelin sinua tiiviisti.
Vahvasti.
Hellyydellä.

Illalla soitit:
Miten hyvä päivä!
Kipu ja ahdistuskin loitolla.
Ihan kuin olisit koko ajan kulkenut kanssani.
Käsikädessä.

***

Lämmin halaus sinulle,
Ystäväni ❤

Lämmin kiitos ystävälleni S:lle suklaisesta ystävänpäiväkakusta ❤
Se oli herkullista!

Hyvää ystävänpäivää kaikille ystävilleni, blogiystävilleni ja blogini lukijoille!

-Kaaru-

p.s Vielä tänään on aikaa osallistua edellisen postauksen ystävänpäiväarvontaan, klik!

Ystävänpäiväarvonta

Ystävänpäivän lähestyessä ajatukseni ovat kulkeutuneet ystäviin ja ystävyyteen.

Minusta on valtavan ihanaa, että yksi päivä vuodesta on omistettu ystävyydelle. 

❤ ❤ ❤

Täällä blogimaailmassa on teitä ihania blogiystäviä, tuttuja ja tuntemattomia, 

jotka olette kulkeneet rinnallani erimittaisen ajanjakson ja

jakaneet kanssani elämän iloja ja suruja. 

Teidän kanssanne on ollut mukava käydä ajatuksia herättelevää ja voimaannuttavaa vuoropuhelua. 

Teidän rohkaisevia, kannustavia ja ihania kommenttejanne olen ilolla lukenut! 

Teistä on tullut vuosien saatossa senkaltaisia blogiystäviä, joiden kuulumisia usein odottelee, 

vaikkei läheskään kaikkien kanssa olla oikeassa elämässä koskaan tavattukaan. 

Ehkäpä välillämme vallitsee kuitenkin jonkinlainen sielujen yhteys, 

sillä aina toisinaan havahdun mietteistäni ja huomaan ajatelleeni jotakuta teistä. ❤

Kaikkien matkanvarrella saamieni ihanien kommenttien lisäksi mieltäni lämmittää myöskin se,
että tiedän teidän lukevan postauksiani.

Niin mukava, ettei täällä tarvitse yksinään höpistä! 😉

❤ ❤ ❤

Lämmin kiitos kaikille rohkaisevista kommenteistanne edelliseen postaukseen liittyen.

Minä päätin, elämän täyteläisyydestä ja ruuhkavuosien pyörityksestä huolimatta,
jatkaa tätä blogin kirjoittelua vielä ainakin tämän vuoden. 

 Vuosista sen jälkeen en vielä tiedä,
mutta elämäähän eletäänkin päivä ja hetki kerrallaan.

Ystävänpäivänä on mukava muistaa ystäviä lähellä ja kaukana.

Minäkin haluan muistaa teitä kaikkia aktiivisia ja satunnaisia blogini lukijoita,
joten päätin järjestää täällä blogissani

YSTÄVÄNPÄIVÄARVONNAN

Teitä ja tätä arvontaa ajatellen ostin arvottavaksi kaksi mukia,
joista arvonnan voittanut saa valita itselleen mieluisemman.

Mukin lisäksi voittajalle lähtee pieni itsetehty ystävänpäiväyllätys. 💛

Vaihtoehtoiset arpavoitot ovat:

 Greengate:n kukkakuvioinen Shirley lattemuki

TAI

Iittalan Sarjaton lettimuki, vanhan roosan värisenä

Arvonta alkaa tänään tiistaina 7.2.2017 ja päättyy ystävänpäivän iltana 14.2.2017.

💗

Arvonta on tarkoitettu kaikille blogini lukijoille.
Jättämällä kommenttikenttään jonkin kauniin ajatuksen ystävyydestä ja kertomalla,
 kummasta mukista tykkäiset enemmän, olet mukana arvonnassa.

Anonyymit kommentoijat: jättäkää yhteystietonne kommenttinne yhteyteen!

ONNEA MATKAAN!

"Sydäntä niin lämmittää, käynti ystävän,
jättää arjen harmauteen
muiston lämpimän."


-Kaaru-