Tänään kävin jälleen penkomassa aittaa. Näin nimittäin eräällä kotiseutuni kirpparilla samantyylisiä laseja myynnissä ja siitäpä muistuikin mieleeni, että ennen talomme remonttiin ryhtymistä (tyhjentäessämme taloa entisen asukkaan jäljiltä), pakkasin samankaltaisia laseja pahvilaatikkoon pois remontin tieltä. Nyt kävin penkomassa ne esille käyttöastioiksi.
Tykkään ihan hirmuisesti kaikista, mutta aivan erityisesti noista värillisistä. Miten ihanasti luonnonvalo siivilöityykään niiden lävitse! Kauniita ovat myös kohokuvioiset värittömät lasitkin. Niitä on yhteensä seitsemän kappaletta, joista kaksi on tuollaisia "atomi"kuviollisia, neljä pilkullista ja yksi pinnaltaan utuinen lasi. Kaksi somaa limenvihreää iittalan kartiolasin mallista löytyi myös. Kovin tarkkaan en tiedä lasien alkuperää tai valmistusvuotta, mutta lienevät kai 60- tai 70-luvulla valmistettuja. Tuttuja ovat jo lapsuudestani. Samanlaisia oli mummolassa.
Samaisessa pahvilaatikossa, johon olin lasit pakannut, oli myös tuollainen lasinen sitruspuserrin. Toin senkin sisälle. Tuskinpa se koskaan meillä pääsee alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa, eihän tuollaista raaski käyttää! Vitriinin kaunistukseksi se meillä päätyy :)
Viimein löytyi tuoli meidän eskarilaisen "työnurkkaukseen". Tämä söpö valkoinen pinnatuoli osui silmiini kirpparikierroksen päätteeksi kotiseudullani. Se oli kaikinpuolin ehjä, joten nappasin sen mukaani, koskapa hintakaan ei päätä huimannut. 15e tuosta maksoin, enkä pitänyt sitä kalliina. Tuollaisista kun pyydetään monesti useita kymppejä.
Kuvassa näkyvä pöytä on kaivettu huonokuntoisena esiin aitastamme. Viime kesänä entisöimme sitä ja maalasimme sen valkoiseksi. Nyt se palvelee työpöytänä ainakin ensimmäiset kouluvuodet, jolloin tilaa läksykirjoille ei niin hirveästi vielä tarvitse.
Tuo pieni työnurkkaus, johon pöytä tuoleineen on sijoitettu, on tehty lastenhuoneen jatkoksi entiseen vinttitilaan, jonka otimme koko talon mitalta remontin yhteydessä asuinkäyttöön. Vinttitila tapetoitiin Duron Gammalsvenska- perinnetapetilla. Vasemmassa kuvassa tapetin sävy vastaa paremmin todellisuutta kuin oikeassa kuvassa, jossa hehkulampun valo saa tapetin näyttämään kumman keltaiselta.
Myös tällaiset kertakaikkisen viehättävät ja värikkäät vanhat koulukirjat löytyivät kirpparilta. Ikäänsä nähden ovat erittäin hyväkuntoisia ja niin paljon täynnä värikylläisyyttä ja somaa tekstiä, että näitä lukiessa menisi helposti koko päivä. Tänään luettiinkin näistä muutama ensimmäinen tarina ja huomenna taas jatkamme. Hintaa näillä söpöläisillä taisi olla 0,75e/kappale. Tällaiset löydöt ilahduttavat pitkään. Siinä lieneekin syy, miksi kirppareita jaksaa aina vaan kierrellä. Koskaan kun ei voi etukäteen tietää, mitä kulloinkin mukaan tarttuu. Yhtä arvoitusta koko touhu :)
oi että mikä pöytä. Niin ihana! :-)
VastaaPoista