Pari viikkoa sitten sunnuntaina kävimme päiväretkellä koko
perheen voimin. Pienimmäinen kulki kätevästi lapsenkantorinkassa, muut
kävelivät reilun 2,5 kilometrin matkan määränpäähämme laavulle.
Määränpäässä olisi voinut jopa saunoa, jos olisi halunnut. Sieltä löytyi
nimittäin verrattain suuri sauna, puita ja lähdevesiputki. Harmi vain,
että vesiputken liitos oli rikki, joten emme saaneet vettä maistella.
Saunan ohi virtasi kuitenkin kirkasvetinen puro, jonka vettä
uskaltauduimme maistelemaan arveltuamme, että tuonkin puron lähtöpiste
lienee samassa hetteessä kuin ylös vaaranrinnettä kipuavan
lähdevesiputkenkin. Niin mahdottoman hyvän makuista vettä!
Miten se aina onkin niin, että tuo tavallinen ruisleipäkin maistuu luonnonhelmassa niin paljon paremmalle kuin täällä kotona, puhumattakaan letuista ja makkaroista/maissintähkistä, joita paistoimme laavunuotiolla. Hyvin oli paikka varusteltu. Laavun seinustalta löytyi kattila ja nokipannu, jossa keitimme teetä juotavaksi. Ja se luonnon rikkumaton rauha. Jotain niin henkeäsalpaavaa! Kaikki ne äänet: puron hiljainen solina, lintujen laulu, heinikon suhina lempeässä kesätuulessa. Miten Suomen luonto voikaan valloittaa niin!
Istuimme monta tuntia siellä tuijotellen nuotiosta ylös nousevia savukiehkuroita, kuunnellen tulen räiskettä ja ihastellen ympäröivää luontoa. Lapset uittivat kaarnaveneitä purossa ja tutkivat ihmeissään kaikkea luonnosta löytämäänsä. Totesimme vain, miksemme ole harrastaneet tällaista enemmän?
Paluumatkalla löysimme Maariankämmeköitä. Täältä kaukaa pohjoisesta! Siellä ne kasvoivat vaaranrinteellä terhakoina. Tuo ihana orkidealajike hurmaa kauneudellaan, kuten orkideat aina. Pitihän niitä maljakkoonkin poimia, lapsuuskesien muistoja.
Päivän päätteeksi saimme kutsun tulla saunomaan ystäväperheemme savusaunaan. Savusaunassa on kyllä jotain ihan omintakeista, sellaista mitä muunlaisissa saunoissa saunoessa ei voi kokea. Vaikka savunhaju kirvelee ajoittain silmiä, lempeä lämpö hivelee ihoa, tekee siitä silkinpehmeän. Ja olo on raukea. Kiitos vielä E&R kestityksestä ja saunasta!
Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa :)
-Kaaru-
Ihana retki ihanalla paikalla :) Iki-muistoinen ihan varmasti jokaiselle <3
VastaaPoistaPaikka oli kyllä kaunis. Retki oli mieleinen kaikille, joten varmasti siitä jäi mukava muisto lapsillekin :)
PoistaOnpa kaunis paikka. Minä olen niin ulkoilmaihminen, että olisin aina valmis luontoon nuotiota tuijottelemaan. Metsäsuomalainen?
VastaaPoistaJa voi teitä onnekkaita, kun pääsitte savusaunaan! Savusauna, tervashampoo ja vasta- ihania tuoksuja!
Nuotioon voisi todellakin tuijotella vaikka miten kauan. Niin rauhoittavaa! Itse taidan silti enemmän lukeutua järvisuomalaiseksi, sillä ei järvimaiseman voittanutta. Savusauna juuri noine tuoksuineen on ihana!
PoistaIhanat tunnelmat ja teillä oikein asianmukaiset varusteet mukana. Wau tuo saunomismahdollisuus! <3
VastaaPoistaKiitos Tiia! Saunomismahdollisuus oli kyllä ihan yllätys. Niitä taitaa olla täällä pohjoisen Suomen retkeilymaastoissa useampia. Pitkän päivävaelluksen päätteeksi olisikin aivan mahtavaa päästä saunomaan luonnonhelmassa!
PoistaIhania elämänmakuisia kuvia!
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaIhana tunnelma. Mulle tuli aivan ikävä syksyisiä mökkireissujamme. Pitääkin ottaa esille, josko suunniteltaisiin tälle syksylle sellainen:-) . Tuollaiset retket on kyllä niitä parhaimpia. Ei tarvi edes kauaksi mennä, niin on kaunis luonto ympärillä.
VastaaPoistaKiitos Kanneli! Tuon kuvistakin välittyvän tunnelman vuoksi sitä aina sinne luontoon ja nuotion äärelle haluaa lähteäkin. Ei sitä voi kokea kuin hiljaisessa luonnon rauhassa. Todellakaan ei tarvii kays lähteä niin on jo luonto äärellä. Miten sitä silti tulee niin harvoin lähdettyä?
PoistaAivan ihanat ja tunnelmalliset kuvat.
VastaaPoista