Meidän pihasauna lämpenee harva se ilta, vuodenajoista riippumatta. Miten virkistävää onkaan päivän päätteeksi taittaa muutama oksa pihakoivusta. Sitoa niistä saunavasta ja pujahtaa yksin pihasaunan lämpöiseen syleilyyn. Nauttia kiukaan sihinästä, tulen räiskeestä, vastan tuoksusta. Hiljaisuudesta.
Pihasauna koki täydellisen uudistumisen kun se remontoitiin syksyllä 2011. Remontista voit lukea enemmän tämän päivityksen lopusta, mikäli se kiinnostaa :) Saunan pukuhuonetila on sisustettu lähes kokonaan vanhoilla huonekaluilla, jotka ovat löytyneet aitasta ja kotimme vintiltä. Tämän paikanhan ostimme siis kaikkine irtaimistoineen päivineen. Tosin eivät ne noin hyväkuntoisia olleet. Lähes kaikkiin käyttöönotettuihin huonekaluihin on täytynyt tehdä pientä tai vähän suurempaa entisöimistyötä.
Tuo kuvissa näkyvä puunkantoteline on jotenkin mahdottoman suloinen ilmestys. Hentoinen kuin höyhen ja silti sen verran jämäkkä, että sillä kantaa isommankin halkokuorman. Liekkö entisen asukkaan itsensä nikkaroima, kukaties :) Muistuttaa jollakin tapaa potkukelkkaa. Hymyilyttämään se väistämättä olemuksellaan minut saa :) :)
Aivan erityisesti pidän tästa vanhasta lypsyjakkarasta, joka on kuulkaa niin jämäkkää tekoa, ettei heilunut eikä nitissyt tai natissut liitoksistaan ollenkaan. Niinpä se pesun ja desinfioinnin jälkeen päätyi pukuhuoneeseen palvelemaan lisäistuimena. Soma kuin karkki!
Täytyypä muistaa ottaa tuosta pöydästä, jonka laatikko tässä kuvattuna, parempi kuva joskus. Se oli alunperin turkoosi/vanhanpunainen. Ei haluttu entisöidä sitä ns. liian hyvin, vaan annettiin kaikkien kolojen ja kolhujen olla omilla paikoillaan. Rapsuteltiin vain entinen maali pois ja maalattiin se kauttaaltaan valkoiseksi. Minusta tuo sopii pukuhuoneeseen kuin valettu. Henkii mukavasti sitä sellaista vanhaa tunnelmaa, jota nimenomaan tämän saunan pukuhuoneen sisustukseen halusin.
Isompi räsymatto on myöskin löytö aitasta. Niitä oli siellä läjäpäin. Harmi vain monet niistä olivat homehtuneet pilalle. Muutamia niistä saatiin kuitenkin uusiokäyttöön. Söpösiä vanhoja mattoja, napakasti kudottuja, paksuja kaunokaisia. On ne vaan ennen osanneet tehdä kaikesta kestävämpää kuin nykyään. Tosin onhan materiaalitkin olleet suoraan luonnosta, monesti. Maton väri näyttää noissa kuvissa jotenkin valjulta. Ei päässyt auringonpaisteessa oikein väri oikeuksiinsa. Sen verran hankalasta kulmasta paistoi.
Tehtiin tuohon saunan ja pukuhuoneen välille tuollainen pieni ikkuna, kun sattui olemaan noita lasitiiliä muutama eikä muutakaan käyttöä niille keksitty. Ikkunanpieluslaudat henkivät osaltaan myöskin vanhaa aikaa. Kaikki remontissa käytetyt paneelit, katto- lattia ja muut koristelistat ovat pieneltä, yhden miehen pyörittämältä sahalta Kiimingistä, Oulun kupeesta ostettu. Tämä kyseinen saha tekee nimenomaan vanhan tyylin mukaisia listoja.
Remontista enemmän juttua tässä:
Piharakennuksen yhteyteen aikoinaan rakennettu pihasauna oli päässyt varsin huonokuntoiseksi edellisen asukkaan jäljiltä. Eihän siihen toki ollut tehty remonttiakaan sen jälkeen kun se oli valmistunut joskus 50-luvulla. Pukuhuoneen sisäkatto oli romahtamispisteessä samoin saunan sisäkatto oli aikojen saatossa painunut pahasti luokille, saunan betonilattia oli kauttaaltaan lohkeillut ja päästänyt vettä sisäänsä. Ikkuna oli rikki. Siis koko se osa ulkorakennuksesta, jossa sauna sijaitsee, oli lievästi sanottuna remontin tarpeessa.
Ensimmäisen kerran pihasaunassa käydessäni siellä vallitsi aavemainen tunnelma ja ajattelin mielessäni, ettei tästä koskaan saunaa saada aikaiseksi. Lähinnä kai siinä se remontin määrä pelotti ja turrutti. Nimittäin taloremontti oli siinä vaiheessa loppusuoralla ja voimat käytetty. Mutta kyllä vain työmiehillä puhtia riitti. Kolmen miehen voimin vielä sen samaisen syksyn aikana, kun tähän taloon muutimme, oli saunakin valmis. Voi sitä riemun päivää! Ensimmäiset lempeät löylyt veivät samantien sydämen mukanaan eikä remontin laajuutta tarvinnut sen koommin harmitella. Kyllä se oli sen arvoinenkin.
Sauna purettiin täysin, samoin pukuhuonetila. Ei kai noista liene muuta vanhaa jäljellä kuin rakennuksen runko, joka oli ihme kyllä säilynyt pääosin hyvänä. Vaikka sauna jouduttiin purkamaan täysin, halusimme uudisrakentaa sen 50-luvun hengen mukaisesti kuitenkin muutamilla nykyajan mukavuuksilla varustettuna. Uuden lattiavalun myötä asensimme saunan lattiaan lattialämmityksen, jotta lattia saadaan saunomisen jälkeen kuivaksi mahdollisimman nopeasti. Sauna paneloitiin 50-luvun tyylin mukaisella linnunsiipi-paneelilla, jota olen myöskin kuullut keilapaneeliksi kutsuttavan. Lattia laatoitettiin tummanruskealla 10x10 laatalla.
Pukuhuonetila paneloitiin hirsipaneelilla ja käsiteltiin ajanpatinoiman näköiseksi Liberonin vahalla. Sävynä tumma tammi. Lattiaan asennettiin leveä lankku, joka maalattiin hengittävällä helmenharmaalla lattiamaalilla. Hengittävyys on meidän remontissa niin talon kuin saunankin osalta ollut se punainen lanka. Kun rakennusmateriaalit ovat hengittäviä ja remontti muutenkin tehty vanhaa kunnioittaen, saadaan rakennukselle toiset 60 vuotta tai enemmänkin elinaikaa lisää.
Kaikki remontissa käytetty puutavara on peräisin paikallisesta Kellon Puusta. Lattia- katto- ja muut koristelistat Kiimingistä, Oulun kupeesta eräältä sahalta, jota vanha mies pyörittää. Siellä hän valmistaa nimenomaan vanhan tyylisiä listoja, jotka ovat maalaamattomia. Hiemanhan se itse maalaaminen tuottaa lisää töitä, mutta isomman remontin ollessa käynnissä, se ei tunnu missään.
Tuonne mäkin haluun saunoo!
VastaaPoista