Kuppikaunokaisia, tasseja ja teekannuja

Vanhat, ajanpatinoimat astiat viehättävät aina vaan. Eikä niissä tarvitse sitä patinaakaan olla, viehättävät ne silti. Pesin muutamia astioita tarkoituksenani ottaa ne käyttöön. Siinä ne nyt kuivuvat somasti vierekkäin kuivaustelineen päällä. Arabiat, made in Chinat ja kiloposliinit sulassa sovussa. Näitä olen vuosien saatossa kerännyt kaapit täyteen. Osa on löytöjä kirppareilta, osa aitan kätköistä. Joitakin olen saanut sukulaisilta ja ystäviltä. Esillehän ne olis saatava, avohyllyyn tai vastaavaan. Kun vain sellaisen jostain löytäisin. Ehkä täytyy ruveta nikkaroimaan sellainen itse. Kaksi teekannua on ollut käytössä joidenkin vuosien ajan. Tai varsinaisestihan tuo ruskeakuvioinen on maitokannu, mutta palvellut meillä kahvi- ja teekannuna. Tunnearvoa niillä on valtavasti. Molemmat ovat perintöä jo edesmenneiltä mummeiltani. Sinikuvioinen äidinäidiltä ja ruskeakuvioinen isänäidiltä. Herttaisia molemmat. Kahvikupeista etenkin tuo pallokuvioinen on minun mieleeni. Muodoltansa niin suloinen! 

Ettei nyt ihan turhaksi löpinäksi menisi koko juttu, täytyy tunnustaa, että täällä ollaan jo kovastikin touhuttu jouluisten askareiden parissa. Jouluhöperöksi tunnustaudun. Ei siinä mitään salattavaa olekaan. On ihana laittaa kotia joulukuntoon, leipoa ja juoda glögiä. Tehdä koristeita ja lahjoja. Niiden parissa tässä on muutama päivä häärittykin. Niistä juttua enemmän tässä joku päivä.