perjantai 20. marraskuuta 2020

Ajatukset joulussa

Taas on vierähtänyt tovi, jos toinenkin edellisestä postauksesta.
Vaikka mitäpä sitä erikseen mainitsemaan, sillä näistä pitkistä postausväleistä on tullut itselleni enemmän sääntö kuin poikkeus.

Silloin joskus pari vuotta sitten, kun vakavissani mietin blogini lopettamista
syy siihen oli se, että blogin päivittämisestä oli tullut taakka. 
Se otti aina enemmän kuin antoi takaisin.
Silloin päätin, että jos vielä joskus jatkan päivittelen blogiani omaan tahtiin
enkä enää koskaan ota paineita siitä niin, että viimeinenkin ilonhippunen koko 
ihanasta harrastuksesta katoaa.



Aina ei ole voimavaroja kulkea niitä polkuja joita haluaisi. 
Elämänpolku on toisinaan hyvinkin mutkikas ja silloin, jos milloin on pysähdyttävä useammin kuin vain tienhaarojen kohdalla kuulostelemaan omaa jaksamisen tasoaan, punnittava tosissaan, 
mikä milloinkin on järkevää ja voimaannuttavaa. 
Sieltä jostain se sitten taas kumpuaa ikävä menneen äärelle,
sillä vaikka mieli kadottaisi elämän mutkissa suunnan, sydän muistaa mistä ilo syntyy.


Menneessä kesässä ja syksyssä on ollut paljon ihania asioita, sellaisia, 
joita ilolla ja kaiholla muistelemme varmasti vielä vuosienkin päästä. 
Oli lämmin ja melko sateeton kesä, metsä täynnä marjoja
 ja luonto syksyllä niin värikylläinen, että laajinkin värikartta olisi 
sen rinnalla kokenut jäävänsä varjoon. 

Syksyn lämpöä on riittänyt tänne marraskuun lopulle saakka, 
tosin eilinen Liisa-myrsky taisi olla käänteentekevä tähän hetkeen. 
Ilma viileni niin, että taitaa syksy viimein antautua talvelle.
Sitä olen oikeastaan jo odottanutkin, että harmaat, matalalla roikkuvat pilvet 
jättäisivät jonain päivänä jälkeensä unenpehmeän, valkoisen lumiharson, 
jonka suojiin viluinen luonto voisi kääriytyä ja
joka toisi meille ihmisille kaivattua valoa. 


Vaikka talvi ei ole vielä tullut, ajatukset ovat kääntyneet katselemaan kohti joulua ja sen tunnelmaa. Menneellä viikolla tein naisten käsityöillassa tämän herkän mustikanvarpukranssin, joka taiteltiin sydämen muotoon metallihengarista ja kieputeltiin sen ympärille limittäin ohuita mustikanvarpunippuja. 

Alkuperäinen ajatus oli spreijata kranssin pintaan valkoista maalia, mutta kotiin tultuani ajatukset muuttuivat niin, että päätin jättää kranssin sittenkin vihreäksi. Myöhemmin viikolla tein toisen samanlaisen kranssin ja ripustin kranssit tupakeittiön ikkunoihin talvista tunnelmaa tuomaan. Miten ihanalta ne tuoksuvatkaan! Kuin henkäys juhannusta ja samalla niin vahva aistimus joulua.


 
Muitakin jouluisia asioita on tullut jo tehtyä sekä tunnelmoitua joulua monin eri tavoin.
Lokakuun lopulla sain idean tehdä joulukortteihin enkelikoristeen, 
jonka kortin saaja voisi myöhemmin ripustaa joulukuuseen tai muualle kotiinsa.

Näin kuvan vastaavasta enkelistä jossain lehdessä (en vain enää muista missä) ja sinne se piirtyi muistin sopukoihin, josta sen sitten nappasin ryhtyessäni taittelemaan rautalankaa enkelin muotoon.

Ajattelin tehdä tuon enkelin vääntelystä ohjeet tänne blogiin myöhemmin,
sillä pelkkä sanallinen ohje tuntuu haastavalta kirjoittaa niin, että siitä hahmottuisivat eri työvaiheet.
 


Tein enkeleitä sen verran paljon, 
että saan ripustaa niitä sitten omaan joulukuuseenkin lähempänä joulua.

Sillä, 
enkeleitä, onhan heitä.
Suojaamassa, kantamassa, lohduttamassa ja rinnalla kulkemassa elämän eri vaiheissa ja tilanteissa.
Tuomassa toivoa ja valoa silloinkin, kun tuntuu ettei niitä ei ole näkyvissä.
Enkelit symboloivat niin vahvasti myös joulua ja sen herkkää, muuttumatonta sanomaa.
Enkelit, niin kauniita, hentoja olentoja. 
Ihmisten ystäviä.


Marraskuisen illan tunnelmaa Sinulle, blogini lukija!


-Kaaru-

24 kommenttia:

  1. Aivan hirmuisen ihania joulukortteja olet tehnyt. Niin kaunis enkelin malli! Tuollainen olisi ihana panna kuuseen roikkumaan. Tuo rautalangan taivuttelu on kyllä niin terapeuttista. Muutama joulu sitten itsekin rautalankatähtösiä taittelin ja helmiä pujottelin. Kaunis on mustikanvarpukranssikin. Justiinsa illalla ajattelin, että huomenna pitää käydä hakemassa kranssivärkkejä, kun ei vielä lumi peitä metsiä.
    Suloisen onnellista joulun odotusta Sinulle, Kaaru! <3 Aina sydämessä läikähtää, kun käyt täällä blogin puolella. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikku Akka 💛 Ihan sanattomana täällä siitä, miten ihanan kommentin olit tänne minulle jättänyt. Kiitos, sydän läikähti lämpöä täälläkin 💓

      Rautalanka on kyllä oivallinen materiaali moniin askarteluihin. Vääntyy jos minkäkinlaisen muotoon, kun jaksaa vaan taivuttaa. Minä muistan ne sinun tähtöset! Niitäkin olisi mukava joskus kokeilla.

      Meille satoi myöhään eilen hentoinen lumipeite, ensilumi on nyt sitten satanut tännekin. Joka paikassa on niin kaunista ja valoisaa eikä haittaisi yhtään, jos se jäisi jo pysyväksi.

      Ihanaa joulun odotusta myös Sinulle, Pikku Akka 💓

      Poista
    2. Valkoisesta maasta täälläkin on haaveiltu. Eilen satoi aika paljon, mutta tänään +3 ja lumi on muuttunut märäksi sohjoksi. Mutta jospa saataisiin vielä ennen joulua lumi maahan. :)

      Poista
    3. Lumi tuli, lumi suli 😔 Harmillista, mutta tähän on tottuminen. Lauha talvi ei sinän haittaa, mutta sydäntalven kestävä pikkupakkanen ja lumipeite olisi kiva yhdistelmä. Jospa vielä ennen joulua keli muuttuisi pidemmäksi aikaa sellaiseksi. Toivossa elämme 😘

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Pauliina 💓 Kiitos käynnistäsi täällä ja lämpöisestä sydäntervehdyksestäsi 😘

      Poista
  3. Onpa ihania jouluaskarteluita! Saaja ilahtuu takuuvarmasti.
    Jännä, että puit sanoiksi sen, mitä itsekin olen pitkin vuotta miettinyt blogini suhteen. Tahti on minullakin hidastunut ja ajattelen juuri noin, ettei kivasti alkaneesta harrastuksesta saa tulla taakkaa. Varsinkin tähän aikaan vuodesta voimavarat tuntuvat olevan vähissä pimeyden takia.
    Hyvää sunnuntain jatkoa Sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! 💓
      Syksyn pimeys verottaa voimia. Silloin on hyvä kuunnella itseään ja höllätä tahtia. Vielä tulee päivä, että jaksaa taas paremmin 💓

      Kaikkea kaunista sinulle joulun odotukseen ja valoisaa mieltä pimeydestä huolimatta! 😘💓

      Poista
  4. Onpa kiva kortti-idea! Kauniita enkeleitä olet askarrellut niihin.
    Samoissa ajatuksissa täälläkin, että aina ei jaksa, vaikka haluakin olisi.
    Omaan tahtiin hyvä tulee! :)

    Mukavaa marraskuun loppua sinulle! <3


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari! 💓
      Se on niin kurja tunne, kun ei jaksa, vaikka tahtoa olisi. Kovin tutuksi tullut tunne, mutta onneksi voi aina mennä omaan tahtiin ja touhuta niinä päivinä enemmän, kun on taas enemmän voimavaroja. Meille pohjoismaalaisille muutos kesän valoisuudesta syksyn pimeyteen on niin valtavan suuri, ettei oikeastaan yhtään ihme, että välillä väsyttää. Sallitaan se meille 💓

      Kaunista marraskuun loppua sinullekin!

      Poista
  5. Super ihanat enkelikortit!
    Kuvasi ovat aina niin kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos, Maarit 💓 Ihana, että piipahdit täällä! Mietin jo tuossa tuota blogitekstiä kirjoittaessani, että näinköhän täällä ketään enää on, kun niin moni on bloginsa ovet sulkenut ja siirtynyt muille kanaville. Niin mukava huomata, että te tämän blogin kautta tutuksi tulleet olette yhä täällä 💛

      Poista
  6. Olipa niin ihana lukea tätä sinun postausta ja kauniisti soljuvia sanojasi. <3
    Ja se, että olet täällä blogissasi vaikka harvakseltaan.

    Niin kauniita enkeleitä, niin raikas kranssi. Kaikki niin kaunista ja herkkää siellä kodissanne.

    Kaikkea ihanaa sinulle joulunodotuksen päiviin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisu 💓 Kiitos ihanista kommenteistasi niin täällä kuin instassa. Ihana, että tulit vierailulle tännekin! 😘

      On aina niin sydäntä lämmittävää huomata, miten aikojenkin päästä täällä blogissa on yhä elämää. Tätä vuoropuhelua niin paljon aina toisinaan kaipaa tuolla instassa, sillä eihän "pelkkä" kuvasta tykkääminen ole lainkaan sama asia kuin kuvan ja tekstin äärelle pysähtyminen ja ajatusten vaihtaminen kiireettä. Juuri siksi en osaa tästä blogista kokonaan luopua, vaikka kovin suuriksi ovatkin päivitysvälit venähtäneet. Mutta kuten todettu, onneksi tätäkin voi päivittää omaan tahtiin. 💓

      Kauniita joulun odotuksen ja juhlan valmistelun hetkiä myös Sinulle! 💓

      Poista
    2. Kiitos niin ihanasta joulutervehdyksestäsi. <3
      Ripustin enkelin kuuseemme.
      Se on joulun tärkeä koriste. <3

      Poista
  7. Kauniita kuvia♥️♥️

    P. S JOULUPUU keräys on tänäkin vuonna.

    https://joulupuu.org/

    Voi lahjoittaa jollekin eri asemassa olevalle lapselle lahjoja =)

    Hyväntekeväisyystempauksella kerätään lahjoja lastensuojelun ja erityisen tuen piirissä oleville lapsille, joilla voi olla rajallinen mahdollisuus saada joululahjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos 💓
      Ihana, että muistutit tärkeästä asiasta. Vuosien ajan olemme osallistuneet erilaisiin hyväntekeväisyystempauksiin erityisesti joulun alla, niin tänäkin vuonna. Tässä yltäkylläisyydessä emme aina tule ajatelleeksi kuinka joku toinen voi olla hyvin erilaisessa elämäntilanteessa kuin itse olemme. Siksi on tärkeää pysähtyä näiden asioiden äärelle, sillä kun antaa palan omastaan, sillä voi saavuttaa paljon hyvää. 💓

      Poista
  8. Aivan ihana mustikanvarpu kranssi ja nuo enkelit ovat kauniit. Itse pidin pitkän tauon bloggaamisesta kaiken kiireen keskellä ja tällä viikolla kirjoitin pienen pätkän blogiin. Aika näyttää jaksaako sitä vielä kirjoitella. Mukaaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ❤️ Minustakin kranssista tuli kaunis, juuri sellainen kuin sen sieluni silmillä kuvittelin ennen hommaan ryhtymistä.

      Elämä on meillä kaikilla enemmän tai vähemmän kiireistä. Sykleissä tosin sekin tuntuu vähän menevän. Ihana, että sinäkin ehdit Pitkästä aikaa blogisi äärelle. Aika näyttää suunnan itselläkin, että jatkuuko tämä vai ei. Molempi parempi.

      Kiitis, kaunista joulun odottelua sinullekin! 💓

      Poista
  9. Onpa ihania enkeleitä ❣Minä en nykyisin enää kerkeä mihinkään,mutta toisaalta olen tietoisesti hidastanut.Nautin vauvastamme - sekin syy,että on pakko ollut pysähtyä,että jaksaa.Ei tarvitse suorittaa. Olen niin iloinen,että jotain uutta olen kokenut tämän joulun alla: tein Saaristolaisleipää. Enpä ollut aiemmin sitä tehnyt.Mukavaa joulun odotusta,enkeleitä.t.Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirta 💓 Ihana kuulla sinusta! Oi, teilläkö on pieni siellä, sydänlämpöiset onnittelut hänestä koko perheelle 😘 Sinä olet oivaltanut ihanasti asian ytimen: on parempi ja mielelle kevyempää keskittyä olennaiseen silloin, kun sen aika on ja jättää kaikki muu. Minä olen sen läksyn vasta nyt lasten kasvettua oppinut, että välillä on paikallaan pysähtyä ja mennä helpoimman kautta ilman suorittamista. Miten paljon helpompaa elämä olisi ollutkaan, mikäli niin olisi osannut aina elää. Mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. 🤗

      Saaristolaisleipä kuulostaa niin jouluiselle. Itsekin sitä kerran leivoin, mutta olin liian hätäinen ja leivät lässähtivät uunista pois ottamisen jälkeen. Ei ole vielä ollut kärsivällisyyttä kokeilla sen leipomista uudelleen, ehkäpä vielä joskus. 🙈

      Kiitos, kauniita, jouluisia hetkiä sinne teidänkin kotiin. Nauttikaa toisistanne ja vauvasta 💓


      Poista
  10. Kiitos lämpimistä sanoistasi❤T.Pirta

    VastaaPoista
  11. Niin kauniita nuo enkelit! 😍 Minulla on päässyt tulemaan pitkä tauko blogien lukemisessa, ja tästäpä onkin mukava aloittaa kierros.. :)

    VastaaPoista