Virkatut pöytäluutut

Vuosia sitten, kun kaikki lapseni olivat alle kouluikäisiä ja pienet, 

eloisat kyynärpäät eivät millään malttaneet pysyä aloillaan, 

lensi maitomuki nurin monta kertaa päivässä. 

Maitolammikoita lattioilta pois pyyhkiessäni tulin miettineeksi, 

mahtaako olla olemassa sellaisia luutuja, joihin haju ei pinttyisi. 

Eipä mennyt kauan, kun jostakin luin, että bambu materiaalina on juuri senkaltainen:

luonnostaan antibakteerinen, miellyttävän tuntuinen, imukykyinen, nopeasti kuivuva 

ja mikä parasta, siivousluutuna myös hajuton! 

Niinpä virkkasin meidänkin talouteen muutamia bambuisia pöytä- ja lattialuutuja,

ihan vain kokeillakseni, olivatko nuo kaikki bambun ominaisuudet totisinta totta.

Ja tiedättekö, ne luutut, 

musta ja valkoinen,

kestivät käytössä monta monituista vuotta.

Eivät alkaneet haista ainakaan niin nopeasti kuin kaupasta kotiin kannetut luutuserkkunsa,

olivat pehmeitä, imukykyisiä ja niin kestäviä, 

että vasta viime vuoden loppupuolella toinen niistä hiutui niin ohueksi, 

että kului lopulta pesukoneessa puhki.

Niitä luutuja pesin 60 asteessa kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja

ja jokaisen pesukerran jälkeen ne olivat uudenraikkaita, 

entistä ehompia ja entistä imukykyisempiä.

Niitä paremmiksi luutuiksi koin ainoastaan mikrokuituiset siivousliinat.

Vaikka maitomukit kaatuvat enää harvoin

eikä muitakaan sotkuja siinä määrin synny kuin silloin,

kun lapset olivat ihan pieniä,

päätin kaikesta huolimatta virkata puhkikuluneiden luutujen tilalle uudet luutut.

Olisihan ihan kelpo luutuja toki kaupastakin saanut, mutta itsetehty on aina itsetehty ja 

toki kestoluutu vaihtoehtona aina ekologisempi.

Keväisen väriset puuvilla-bambulangat (50/50) tilasin Adlibrikseltä, 

kun jostain sattui silmiini mainos kevättalvisesta lanka-alesta.

Muistelen, että materiaalisuhde noissa aiemmin virkkaamissani olisi ollut 20/80 bambun voitoksi, mutten enää mistään löytänyt sellaisia lankoja. 

Voinee toki olla, että muistelen väärin.

Näistä luutuista sydänkuvioiset päätyvät kodin siivousluutuiksi 

ja kaksi pitsikuvioista pöytäluutuiksi keittiöön.

Miksi näin?

Siksi, 

että päivittäisessä käytössä tuollaiset pitsikuvioiset kuivuvat nopeammin 

kuin tiiviimmin virkatut.

Toivottavasti näistä luutuista on yhtä pitkä ilo kuin edeltäjistään.

Sydänkuvioisen tiskirätin ohje löytyy täältä, klik!

Ja pitsikuvioisen tiskirätin ohjeen kirjoitin tuonne alas kommentteihin.

💚💛💛💛💜

Tänä aamuna yöpakkasen kovettamaa pellonreunaa pitkin 

kävellessäni sydämessäni läikähti lämpimästi.

Aurinko paistoi, terva tuoksui ja edessäni taivaan syvää sineä vasten lensi lintuaura.

Ne ihanat ovat palanneet muuttomatkaltaan takaisin kotiin -

kevät on täällä!

Keväisen raikkaita, ihania aurinkopäiviä juuri Sinulle!

Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat,

iloitsen teistä jokaisesta.

💛

-Kaaru-