Vauvalahjoja, osa 2 ja arjen juhlahetkiä

Viimeaikojen käsityöt ovat olleet pääasiassa pieniä, suhteellisen nopeasti valmistuvia juttuja,

joita olen neulonut ja virkannut usein silloin, kun olen istunut luennoilla. 

Siinä oppimistuokion lomassa olen saanut iloita tärkeästä harrastuksestani 

ja voinut oppimisen sivutuotteena saada aikaan monenlaisia sellaisia juttuja, 

joiden tekemiseen ei ehkä muutoin olisi arjen tiimellyksessä ollut aikaa. 

Viimeisimmäksi valmistui muutamia myssyjä 

Dropsin extra fine merinovillalangasta.

Tuo lanka on yksi suosikeistani juuri sen vuoksi, että se on niin pehmeää,

ettei sitä villaksi äkkiseltään edes uskoisi!

Se tuntuu ihoa vasten aivan unelman pehmeältä.

💛

Ohje näihin myssyihin (Kuopus-hilkka) löytyy yhdestä lempikirjoistani:

Klompelompe - neuleita koko perheelle.

Jo vuosien ajan minulla on ollut käytössä vauvalahjalaatikko, 

jonne olen säilönyt valmistuneita pieniä käsitöitä:

myssyjä, virkattuja leluja ja sen sellaista.

Siellä ne ovat odotelleet mikä minkäkin mittaisen ajanjakson, 

kunnes ovat päätyneet yksi toisensa perään vauvamuistamisiksi 

tai kastelahjoiksi uunituoreille pienokaisille ja heidän vanhemmilleen.

Siihen samaiseen laatikkoon päätyivät nyt nämäkin myssyt,

sillä tällä hetkellä näille ei ole vielä tulevaa käyttäjää tiedossa.

Mutta sitten kun taas on, on mukava kaivella laatikosta jotain pientä itsetehtyä 

ja toivottaa sillä tavoin uusi pieni tervetulleeksi tähän maailmaan.

💛

Lauantaipäivä alkaa kääntyä kohti iltapuolta.

Kuluneeseen viikkoon on mahtunut monenlaisia mukavia tilanteita ja tunnelmia, 

ohikiitäviä hetkiä, jotka ovat tuoneet kaikki yhdessä ja erikseen arjen keskelle juhlahetkiä.

On ollut naistenpäivätunnelmaa, arkisia hetkiä oman perheen kanssa,

yhteenhiileen puhaltamisen tunnetta ja iloa luonnosta, ystävistä sekä perheestä.

Eilen istuimme iltaa ystäväni kanssa ja juttelimme ääneen, 

miten tärkeitä nekin hetket ovat arkisen aherruksen keskellä.

Että miten tärkeää on hetkeksi pysähtyä, kuulostella mitä toiselle kuuluu, 

miten toinen jaksaa, millaisia tunteita ja ajatuksia on elämään kokonaisuudessaan sisältynyt.

Sillä jakamalla ja puhumalla ajatuksiaan sekä tunteitaan ääneen tulee samalla jäsentäneeksi ajatuksiaan/tunnetilojaan ja oppii ymmärtämään monia sellaisia asioita, jotka jäisivät ehkä muutoin epäselviksi tai mielen päälle kaihertamaan.
Jakaminen myös moninkertaistaa ilon ja puolittaa surut.

Onnea on vastavuoroinen ystävyys.

💜

~~~~~~

Arkisten ilojen äärellä täällä tänään
ja mukavaa viikonlopputunnelmaa sinulle toivottelemassa,

-Kaaru-