Joulutunnelmia

Joulunpyhien jälkimainingeissa, maha pullollansa jouluherkkuja, on aikaa hetkeksi istahtaa tähän ruudun ääreen ja kirjoittaa ylös muistoja meidän joulusta. Ainutkertaiseksihan tämän joulun teki se, että tulevina vuosina emme tule viettämään sitä enää tässä kodissa. Ehkä siitä syystä kuviakin tuli räpsittyä enemmän kuin aiempina vuosina. Muutamia niistä on mukava tallettaa tänne blogiinkin muistoksi.

Meidän joulu on tiettyjen perinteiden sekoitus mieheni ja minun lapsuudenkodeista. Sen jälkeen kun aloimme viettää joulua omassa kodissa, siitä on muodostunut meidän näköinen. Tykkään, että perinteitä vaalitaan. On mukavaa, että jo ehkä useiden sukupolvien ajan jatkuneet perinteet kulkevat mukana omienkin lastemme jouluihin sitten aikanaan.

Joulunpyhinä on mukava kattaa pöytä normaalista arjesta poiketen tuvan pirtinpöydän ääreen. Asetella kauniita somisteita pöydälle ja sytyttää kynttilöihin tulet. Nähdä vähän enemmän vaivaa ruoan esillepanoon ja tarjoiluihin. Istua ja nauttia, kiireettä. Tosin kuten lapsiperheessä usein, aaton jouluateria tahtoo jäädä joulupukin odottamisen varjoon. Ainakin meillä. Eiväthän nuo pienimmät jaksaisi siinä vaiheessa enää millään pukkia odottaa. Malttamattomina kurkistelevat ikkunoista pihalle, josko pukki tulisi :) Niinhän se taisi omassa lapsuudessakin olla. Joten sekään asia ei ole muuttunut sitten omien lapsuusvuosien ;)

Aattoiltana pukin tulon jälkeen tupaan laskeutuu levollinen tunnelma. Kaikki keskittyvät omissa oloissaan uusien pelien, lelujen ja kirjojen pariin. Silloin on aikaa sytytellä takkaan tuli, köllähtää lampaantaljan päälle ja katsella tulen loimotusta. Omien lasten onnesta hehkuvia kasvoja ja silmien tuiketta katsellessa ajatukset palaavat usein niihin lapsuuden jouluihin, joita omien vanhempieni ja sisarusteni kanssa vietimme. Rakkaita muistoja. Meidän joulumme tässä nyt, osana sitä sukupolvien ja sukujen ketjua, joka jo kauan ennen minua, miestäni ja lapsiani on ollut. Meidän lapsemme nyt tuoreimpina jäseninä siinä ketjussa.

Joulunpyhinä on mukava kutsua vieraita kylään. Saunoa pihasaunan lempeissä, kosteissa löylyissä havuntuoksu seuranaan. Jutella ja nauraa. Puhua syvällisiäkin. Joulun aikaan on mukava myös kyläillä ystävien ja sukulaisten luona. Tänään olemmekin menossa paikkaan, jossa savusaunan tunnelma odottaa. Ikäänkuin jäähyväiset joululle niiden löylyjen myötä. Meidän joulu loppuu nimittäin tänä vuonna tähän päivään. Huomenna pakkaamme tavarat muuttoauton kyytiin ja suuntaamme kulkumme kohti uusia asuinseutuja. Useita satoja kilometrejä etelämpänä alkaa uusi elämänvaihe. 

Joidenkin päivien päästä, ehkä vasta ensi vuoden puolella, kirjoittelen kuulumisiamme seuraavan kerran tänne blogin puolelle.

Nyt toivottelen kaikille mukavia välipäiviä ja onnellista, ihanaa uutta vuotta!

-Kaaru-

Joulurauhaa

"Pieni joulun lapsi, 

joulu meille tuo.

Saavu joka kotiin, 

saavu lasten luo.

Saavu sinne, missä, 

epäsopu on,

anna koteihimme

henki sovinnon.

 Saavu sinne, missä 

joku yksin jää.

Anna jouluilon

hänet yllättää.

Pieni joulun lapsi,

valo maailman.

Sinä meille annat

juhlan oikean."

-Jukka Salminen-

Rauhallista ja tunnelmallista joulua 

 kaikille blogini lukijoille!

-Kaaru-

Kuusen kotiin tuoda saimme!

 

 

Joulukuusi kaadettiin mökin metsästä. Kaunis, tasainen pieni kuusi.

Sulatettiin ja kannettiin tupaan. Suloinen tuoksu täytti kodin jokaisen sopen. 

Kuusessa lämmin, syvä vihreys ja kynttilöiden tuike oksilla.

 Koristeiden painosta notkuvat hentoiset oksat. 

Alimmat oksat koristeista vapaat. Näin tänä vuonna. 

Talon pienen miehen toimesta olisivat tyhjentyneet joka tapauksessa :) 

Hän ei joulusta vielä ymmärrä. Isompien sisarusten perässä kulkee ja mukana riemuitsee kiljuen. Pieni mies!

Amaryllis availee ensimmäisen kukkavartensa nuppujaan. 

Toinen varsi puskee päätään läpi mullan. Venähtivät taas mokomat. Vaikka kastelin vähän. 

 Hyasintti luo yhtä niin lähtemättömästi jouluun kuuluvaa tuoksuaan nuput avattuaan. Huumaava tuoksu!

Tuvassa tuoksuu kaneli, tuoksuu siirappi, rusinat ja pähkinät.

Jouluvalmistelut kaikki tehtyinä yritämme rauhoittua viimeisiksi odotuksen päiviksi. 

Pakasteessa ihanat jouluherkut. 

Kutkuttava jännitys ja odotus: Tule joulu suloisin!

"Tule joulu, tuo pehmeää lunta, puiden oksiin hauraisiin.

Joulun rauhaa, kuin suloista unta, tuo mieliimme kiireisiin.

Jouluillan hämärässä, kynttilä on syttymässä.

Lämmin liekki toivottaa, joulunaikaa rauhaisaa!"

Suloisia joulun odotuksen viimeisiä päiviä kaikille täällä piipahtaville!

Enää kolme yötä jouluun <3

-Kaaru-

Virkatut lumihiutaleet

Talven ensimmäiset pakkaspäivät takana täällä pohjoisessa. Pakkasta luvassa tuleviinkin päiviin. Ensi yöksi jopa -20 astetta. Varpaissa ja sormissa hienoinen kylmyyden tunne, poskipäillä mukava kihelmöinti. Kirpakka ulkoilukeli :) Revontulten loimotusta ihailtiin eilisellä iltataivaalla. Tähdenlentojakin näkyi! 

Sisällä talossa touhuttu taas kaikenlaista. Viimeisimpänä tärkätty vesi-sokeriseoksella syksyn mittaan virkkaamiani lumihiutaleita. Ne olisi tarkoitus ripustaa joulukuusta koristamaan yhdessä askartelemieni kirjansivuista taiteltujen enkeleiden kanssa. Ehkäpä jo huomenna saamme kuusen tupaa kaunistamaan :)

Ulkona niin kaunista, niin jouluista. Oikea talven ihmemaa. Vaikka joulukuinen aurinko ei nouse kuin hädin tuskin puidenlatvojen korkeudelle, kaukana horisontissa se kuitenkin siintää. Herkkä valo kultaa maiseman muutamiksi tunneiksi keskipäivisin. Sitten se vaipuukin jo takaisin omille mailleen. Lyhyitä ovat joulukuun päivät. Mutta heti kohta joulun jälkeen on päivä jo himpun verran pidempi.

Ohjeet näihin virkkaamiini lumihiutaleiseen löysin täältä ja täältä. Lankana käytin puuvilla-bambulankaa, tosin jos olisi ollut käytettävissä ohuempaa lankaa, olisin ehdottomasti käyttänyt sitä. Ohuemmasta langasta virkkaamalla lumihiutaleiden pitsikuviot olisivat erottuneet paljon paremmin. Nyt ne ovat vähän supussa prässäämisestä huolimatta. Virkkuukoukun koko taisi olla 3.

Tämän kylän puodeista ei kuitenkaan kovin ohutta lankaa löytynyt, joten tyytyminen oli niihin lankoihin, mitä omasta takaa sattui löytymään. Ihan kivoja näistä kuitenkin tuli. 

Tänä iltana virittäydymme joulutunnelmaan koululaisten joulujuhlan myötä. 

Enää 8 yötä jouluun :)

-Kaaru-

3.adventtisunnuntai

"Kolmas liekki puhuu näin:

Jo joulu hiipii tänne päin.

Kun valoani katselette,

sen tulosta jo iloitsette.

Pian viikko ohi vilistää,

jäljelle vain yksi jää."

Kolmannen adventtisunnuntain tunnelmia Pienestä lintukodosta. 

Päiväkahvihetkessä tarjolla pipareita ja glögiä.

Piparmintun maku suussa karkkikepin jäljiltä. 

Kokkakepeiksi niitä lapsena kutsuimme.

Joulujuhlaan lähtöä valmistellaan. 

Yhtä juhlaa tämä joulunalus!

Vain reilu viikko enää jouluaattoon aikaa.

 Nopeasti ovat viikot vierineet.

Tunnelmallista 3.adventtisunnuntain iltaa <3

-Kaaru-

Vuosi sitten-haaste!

Sain Syvältä- blogin Sannalta Vuosi sitten- haasteen, johon päätin tarttua samantien. Sen verran helpolta haasteelta vaikutti ;) Kiitos haasteesta Sannalle!

Haasteen tarkoituksena on siis palata ajassa vuosi taaksepäin ja kurkata mistä silloin postasit, onko jokin asia vuoden takaisesta muuttunut ja mitä tunteita se herättää. Lopuksi laitetaan haaste kiertämään haastamalla toisia bloggaajia mukaan.

Olipa kyllä aika kiva kurkata vuoden takaisiin tapahtumiin! Näin joulun alla, aikalailla samoissa puuhissahan sitä on oltu silloin kuin nytkin: tekemässä jouluvalmisteluja. Tässäpä sitten se vuoden takainen postaus uusintana:

LUUMU-KANELITÄHDET

Tänään kokeilin Valion innoittamana tuollaisia herttaisia luumu-kanelitähtiä. Tässäpä kiva tarjoiluidea joulunajan illanistujaisiin vaikkapa. Ja sopivasti ovat erilaisia kuin tavalliset tortut. Pieniä ja somia ja hyvänmakuisia. Kokeilkaapa tekin! Kirjaan ohjeen tähänkin. Se löytyy myöskin Valion luumu-kanelirahkapurkin etiketistä, jonka innoittamana nämä siis tein.

Luumu-kanelitähdet:

• 500g voitaikinalevyjä
• 100g luumumarmeladia
• 1 1/2 prk Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli

Päälle: tomusokeria

Kauli voitaikinalevyt n.1-2 mm:n paksuisiksi (14x28cm) levyiksi. Ota levyistä piparkakkumuotilla tähtiä tai sydämiä (käytä reilunkokoista muottia, sillä tähdet kutistuvat uunissa). Siirrä kuviot leivinpaperin päälle uunipellille. Voitele munalla. Pistele haarukalla. Paista uunin keskitasossa 200 asteessa n.13min. (Paistoaika vaihtelee koon mukaan). Jäähdytä. Halkaise kuviot terävällä veitsellä. Lusikoi pohjalle n.1tl luumumarmeladia. Laita sen päälle n.1 rkl luumu-kanelirahkaa. Sulje kannella. Siivilöi päälle tomusokeria. Tarjoile vaikkapa glögin kera :)

-Kaaru-

**************************************************

Leivontapuuhissa siis oltu vuosi sitten. Mikä onkaan sitten tämän hetken tilanne: kuinka ollakaan, samanlaisia suunnitelmia olisi tällekin päivälle tiedossa. Jouluisten leivonnaisten valmistamista ensi viikolla kylään tulevia ystäviä varten. Ja niiden joulukukka-asetelmien tekemistä, joista mainitsinkin jo eilisessä postauksessa. Sellaisiakin näytin tehneen viime vuonna näihin aikoihin :) Varsin samanlaisissa tunnelmissa mennään siis kuin vuosi sitten.

Mikä onkaan sitten muuttunut vuoden takaiseen nähden: lapset (vaikkei heitä kuvissa näykään) ovat kasvaneet ja "viisastuneet" niin, että heidän kanssaan leipominenkin onnistuu jo astetta paremmin kuin vuosi sitten. Mulla kun ei oikein tahdo olla sitä asennetta lasten kanssa leipomiseen. Mieluummin tekisin kaiken ihan itse. Miksihän se onkin niin, että ne jauhosotkut häiritsee ihan hirveesti, vaikka itselläkin sitä sotkua tulee?! Vuosi sitten oltiin myöskin auvoisen tietämättömiä muutosta eri paikkakunnalle, joka tällä hetkellä on hyvinkin lähellä jo ja joka rytmittää elämää ja jouluvalmistelujakin jollain lailla. Niin ne tilanteet muuttuvat!
Lisäksi olen saanut noiden kuvien ottamisen jälkeen uuden, paremman kameran, joten kuvanlaatu on (ainakin omasta mielestäni) parantunut huomattavasti. Kaiken kaikkiaan muutenkin näiden blogipäivitysten tekeminen on alkanut sujua huomattavasti paremmin kuin vielä vuosi sitten :)

Haasteen heitänkin sitten seuraavaksi seuraaville bloggaajille:

Mantelilaakson kuiskaus - Susanna
Valkoinen talo tarinoi - Eerika
Villa Airisranta - Päivi
My life - Jaana

Haasteen saa toki ottaa vastaan kuka tahansa muukin :)

-Kaaru-

Paperienkeleitä

Joka joulu joulukuusestamme on löytynyt joitakin itsetehtyjä koristeita. Jonakin jouluna vähemmän, toisena enemmän. Tänä vuonna ajattelin koristella joulukuusen lähes yksinomaan itsetehdyillä koristeilla, sillä aiempina vuosina palvelleista ostokoristeista alkaa olla pidikkeet tippuneet ja osa palloista sun muista koristeista jo tyystin rikkoontuneet. Ja onhan se niinkin, että vaihtelu virkistää tässäkin asiassa.

 

Ompelusoppeani siivotessani käsiini osui vanha englanninkielinen kirja, jonka kannet olivat repeytyneet irti ja sidonta muutoinkin jo hyvin hauras. Koska kirjalla ei ollut kuin korkeintaan tunnearvoa, päätin uhrata sen näiden enkeleiden askartelemiseen. Kellastuneet, vähän jo haperotkin kirjansivut sopivatkin tällaisiin askarteluihin tosi hyvin. Tuovat sellaista mukavaa vanhanajan tunnelmaa, josta tykkään tosi paljon.

Joitakin vuosia sitten näin vastaavia enkeleitä myynnissä kotiseutuni käsityökorttelissa. Aikomuksenani oli jo tuolloin tehdä niitä itse, mutta kuinka ollakaan kaikessa kiireessä se unohtuikin!
Tuon vanhan kirjan löytymisen myötä muistuivat mieleeni nämä enkelit, joten niinpä ryhdyin heti tuumasta toimeen.
Siinä askarrellessani mieleeni nousi muistoja jo edesmenneestä mummistani sekä muista poisnukkuneista läheisistämme ja niinpä päätin tehdä enkeleitä niin monta kuin meillä on niitä läheisiä, joista aika on jo jättänyt.
Siellä ne sitten lentelevät joulukuusemme oksilla ja muistuttavat samalla heistä,
joiden muistot elävät mielissämme tavalla tai toisella.

 Käsityökorttelissa näkemilläni enkeleillä oli päänä puinen helmi. Itse halusin näihin kuitenkin hieman romanttisempaa ja herkempää ilmettä, joten laitoin päiksi valkoisia helmiäispintaisia helmiä. Ripustusnauhana on juuttinarua.
Enkelin malli lienee hyvinkin vanha. Muistan kuinka oma äitini teki vastaavia enkeleitä joulukoristeiksi sekä punarintaisia lintuja, joilla oli samaan tapaan taitellut siivet kuin näillä enkeleilläkin. Muistojen tulva mielessäni näitä tehdessä <3

Jouluvalmistelut alkavat olla täällä meillä jo hyvällä mallilla. Enpä muista milloin viimeksi olisin jo tähän aikaan kuusta postittanut kaikki joulukortit, ostanut ja paketoinut joululahjat, leiponut piparit sun muut jouluun kuuluvat herkut, niin suolaiset kuin makeatkin ja tehnyt niin paljon kaikenlaisia jouluaskarteluita ja muita valmisteluita kuin tänä vuonna. Ehkä se on tuo lähestyvä muutto, joka on saanut vipinää kinttuihin ;) Mutta ihana näin. Vaikka en ole koskaan joulusta mitään erityistä stressiä ottanutkaan, onhan se mukava, ettei ole enää mitään "pakollista" tehtävää ennen joulua. Nyt on aikaa keskittyä joulun tunnelmointiin ja joululaulujen kuunteluun. 

Muutamia joulukukkia ajattelin vielä ostaa. Niitä en olekaan vielä ostanut kuin tuon yhden joulutähden verran, sillä jollain ihmeen ilveellä saan nitistettyä ne hengiltä jos liian aikaisin ennen joulua niitä ostelen :D

Tunnelmallista loppuviikkoa kaikille!

-Kaaru-

Itsenäisyyspäivä ja 2.adventtisunnuntai

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,

soi, sana kultainen.

Ei laaksoa, ei kukkulaa,

ei vettä, rantaa rakkaampaa,

kuin kotimaa tää pohjoinen,

maa kallis isien.

Sun kukoistukses kuorestaan

kerrankin puhkeaa,

viel lempemme saa nousemaan

sun toivos, riemus loistossaan

ja kerran, laulus synnyinmaa

korkeemman kaiun saa.

Rauhallista itsenäisyyspäivää ja 2.adventtisunnuntaita kaikille blogini lukijoille!

-Kaaru-

Kaunista puolukanvarvuista

 Pakkauspuuhien lomassa askartelin eilen puolukanvarpukransseja tuvan ikkunan ja pariovien kaunistukseksi. Vähän hassultahan se tietenkin tuntuu askarrella kaikenlaista ja ripustella niitä vielä esillekin, vaikka muutto tulee ajankohtaiseksi ihan kohta. Toisaalta, mukavampi on viettää viimeistä tämän kodin joulua niin, että tavarat ovat ainakin tuvassa paikoillaan siihen saakka, kunnes ne kannetaan muuttoauton kyytiin. Muualla talossa pahvilaatikkotornit alkavatkin kiertää jo seinän vierustoja ja kaapit tyhjentyä. Paljon on tavaraa kertynyt vuosien varrella. Paljon sitä on kannettu kierrätykseenkin ja myyty eteenpäin. 

Aika hassua, että eilen vasta tuli ensimmäisen kerran vähän haikea mieli. En minä tätä kotia kaipaamaan jää, pihapiiriä ehkä vähän, sillä onhan vanhassa pihapiirissä aivan oma erityinen viehätyksensä. Luulen kuitenkin, että suurimmaksi osaksi haikeuteni kumpuaa siitä isosta muutoksesta, jonka muutto väistämättä tuo mukanaan, vaikka ihan mahdottoman iloinen ja onnellinen asia se samalla kertaa onkin. Isoja asioita ne on, paikkakunnan vaihdokset. Ihminen kun on niin mukavuudenhaluinen ja helposti kaavoihin kangistuva. Tutusta ja turvallisesta elämästä luopuminen ja kaiken uudelleen rakentaminen ei käy sormia napsauttamalla. Kaikesta huolimatta olen kuitenkin ihan varma, että uudella paikkakunnalla elämä asettuu ennen pitkää uomiinsa ja arki tasoittuu. Alkuunhan se on pitkälti palloilua suuntaan ja toiseen, palveluiden etsimistä, verkostojen luomista, uutuuden viehätystäkin. Tulevaisuus edessä kuin avoin kirja, jonka sivuille alkaa pikku hiljaa rakentua meidän uusi elämä :)

Mutta nyt itse asiaan, noihin kransseihin siis. Idea tuohon ikkunassa roikkuvaan kranssiin löytyi mistäs muualtakaan kuin Pinterestistä. Sieltä löytynyt kranssi oli punottu havuista, mutta itse tein sen puolukanvarvuista, kun olin niitä kerännyt talteen kokonaisen muovikassillisen :) Pohjina näissä on  askartelutarvikeliikkeestä ostetut valkoiset metalliset kranssipohjat. Taisivat maksaa euron, kaksi kappale.

 Parioviin olin katsonut valmiiksi eräästä nettikaupasta puksipuukranssit. Jäin vaan pähkäilemään miten ne kestävät jouluun saakka hyvinä, jos nyt jo ostan ne. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kun olisin ollut viimein valmis ostamaan ne, niitä ei enää ollutkaan. Niinpä päädyin tekemään kranssit itse samaisista puolukanvarvuista kuin tuon isommankin kranssin. Ja lopputulos on varsin mieluinen! Tykkään aivan erityisesti näiden kranssien vähäeleisestä, kevyestä ilmeestä. En halunnut murtaa sitä liian erottuvalla nauhallakaan, joten näihin valikoitui hyvin yksinkertaiset, lumenvalkoiset satiininauhat.

Tykästyin tuohon kynttiläideaan niin paljon, että ihan pakko oli kokeilla miltä ne näyttäisivät noissa pariovessa roikkuvissa kransseissa. Ihanaltahan ne näyttävät, kuten aavistelinkin. Eihän niitä noissa kuitenkaan uskalla poltella, sillä puinen ovi on siellä taustalla. Tuossakaan ikkunassa roikkuvassa en uskalla tulta pitää kuin vain valvotusti. Mutta kaunis se on tuota lumista maisemaa vasten ilman kynttilässä palavaa tultakin.

Mukavaa lauantaipäivän jatkoa kaikille!

-Kaaru-

Käpykransseja ja arvonnan voittaja!

Menneenä syksynä ajattelin monta kertaa kerääväni käpyjä talteen ennen lumen tuloa. 

Kuinkas sitten kävikään..ensilumi arvatenkin ehti maahan ennen kuin ehdin käpyjä keräämään. Onneksi lunta ei puiden juurilla ja lähimetsässä niin kamalasti tuolloin ollut, joten käpyjen kerääminen kävi ihan nopeasti lumesta huolimatta. Asettelin ne (kävyt) sitten isoon laakeaan koriin ja nostin keittiön kaapin päälle kuivumaan ajatuksenani kokeilla tehdä niistä kransseja. Vasta viime viikolla muistin koko käpyjen olemassaolon :O Että ihminen voikin unohtaa asioita näin! 

Noo, olivatpa ainakin kuivuneet niin, että ritisivät ja ratisivat niitä käsitellessä. Siltä istumalta kaivoin kuumaliimapistoolin ja kranssipohjat esille ja ryhdyin töihin. Isomman kranssin pohjana on askarteluliikkeestä ostettu muhkea styrox-pohja, jonka päälle olikin oikein helppo käpyjä liimailla kaarevan muodon ansiosta. Tällaisia taidan tehdä enemmänkin. Tosin siinä tapauksessa niitä käpyjä pitäisi kerätä enemmän. Tuollaiseen isompaan kranssiin niitä uppoaakin melkoinen läjä!

 Pienempään kranssiin leikkasin pohjan ihan pahvista, jonka vahvistin rautalangalla. Suomujen sisäosan maalasin akryylimaalilla valkoiseksi. Idean maalaamiseen löysin vanhoja sisustuslehtiä selaillessani, joten kokeiltavahan sitä tietenkin heti oli. Kaunishan siitä tulikin. Sellainen ihanan talvinen. Pieni kranssi on juuri sen kokoinen, että ajattelin pitää sitä ihan pöydällä kynttilän ympärillä. Nyt kuvausta varten nostin sen tuohon ikkunaan, johon se kyllä myöskin sopisi kivasti.

Sittenpä siirrytäänkin asioissa eteenpäin. 

Nimittäin taitaisi olla aika julkistaa jouluisen synttäriarvonnan voittaja :) 

Arvontaan osallistuikin tällä kertaa aivan huikea määrä lukijoita ja satunnaisia kävijöitä. Kiitos kaikille osallistuneille!

Suoritimme arvonnan lasten kanssa tänään ja arpaonni suosi tällä kertaa sinua:

EMPPU / Iloa & Unelmaa

ONNEKSI OLKOON!

Laitan voittajalle piakkoin s-postia tulemaan, niin saadaan paketti matkaan vielä ennen joulua :)

Mukavaa keskiviikkoiltaa kaikille!

-Kaaru-

Arvonta muistutus!

Muistuttelen vielä blogissani käynnissä olevasta ARVONNASTA, johon voi osallistua vielä tämän päivän ajan. Käykäähän osallistumassa siihen, jos ette ole jo osallistuneet. Voittajalle luvassa ihania jouluisia GreenGate tuotteita!

Arvontaan voit osallistua TÄSTÄ.

-Kaaru-

,